Sydän- ja verisuonisairauksien juuret ovat lapsuudessa. Tämän vuoksi myös niiden ehkäisyn tulisi alkaa varhaisella iällä. Yhdysvaltalaissuositus lasten sydänterveyden edistämiseksi kannustaa kiinnittämään huomiota elämäntapoihin: tupakoimattomuuteen, terveelliseen ravintoon ja riittävään liikuntaan. Suositus esittää myös, että kaikkien lasten lipidiarvot tulisi mitata noin kymmenen vuoden iässä. Tämä on herättänyt keskustelua puolesta ja vastaan.
Sepelvaltimotauti
Sepelvaltimoverenkierron heikkenemisen yleisin syy on ateroskleroosi eli valtimonseinämien kalkkeutuminen. Tähän vaikuttavat elämäntavat, kuten tupakointi, ravinnon rasvan määrä ja laatu sekä verenpaine. Sepelvaltimotauti ilmenee muun muassa sydänlihaksen kuoliona, sydäninfarktina ja rasitusrintakipuna (angina pectoris). Taudin ensimmäinen oire voi olla myös äkkikuolema aiemmin kliinisesti terveellä ihmisellä.
Sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminnalla tarkoitetaan sydämen pumppaustoiminnon heikkenemistä. Sen yleisimmät syyt ovat sepelvaltimotauti ja verenpainetauti. Harvinaisempia syitä ovat synnynnäiset sydänviat, hankitut läppäviat sekä sydänlihassairaudet.
Aivoverenkiertohäiriöt
Aivoverenkiertohäiriöillä tarkoitetaan aivovaltimoverenkierron pysyvää tai tilapäistä heikkenemistä tai aivoverenvuotoa. Nämä johtavat aivotoimintahäiriöihin, kuten tajunnan heikkenemiseen ja halvausoireisiin.
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät ja ehkäisy
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä ovat muun muassa perinnölliset tekijät, ravinnon rasvapitoisuus ja rasvan laatu, veren korkea kolesterolipitoisuus – erityisesti LDL-kolesterolin osuus – sekä tupakointi ja kohonnut verenpaine. Ikääntyessä riski sairastua kasvaa. Lisäksi miehillä on suurempi todennäköisyys sairastua sydän- ja verisuonitauteihin kuin naisilla.
Verenpaine
Verenpaineeseen voidaan vaikuttaa vähentämällä ylipainoa ja suolan ja liiallisen alkoholin käyttöä sekä liikkumalla säännöllisesti.
Usein näistä toimenpiteistä huolimatta joudutaan aloittamaan verenpainelääkitys.
Verenpaineen ihannetaso on alle 120/80 mmHg. Lääkitystä on syytä harkita, jos verenpaineesi on toistuvasti yli 140/90 mmHg eivätkä elintapamuutokset riittävästi alenna painetta.
Myös sydänsairailla lentokoneen matkustamon vähäinen happiosapaine on merkittävä riskitekijä. Turvallisen matkan raja-arvot ovat samat kuin mitä edellä on esitetty hengitysvajauspotilaille. MEDIF-menettelyä on syytä käyttää, jos matkan turvallisuudesta ei ole varmuutta. Keuhkosairaus tai anemia yhdessä sydänsairauden kanssa voi pahentaa lennon aikaista hapetusvajetta. Varoaikoja sairauskohtauksesta tai toimenpiteistä on esitetty taulukossa. Vaikka varoajat erilaisten sairauskohtausten ja toimenpiteiden osalta ovat vakiintuneet ja lentoyhtiöiden hyväksymiä, toipilasajalla olevalla ei ole välttämättä täyttä matkavakuutussuojaa ennen kuin 6–12 kuukautta onnistuneesta sydäntoimenpiteestä.
Sepelvaltimotautia tai rytmihäiriöitä sairastavalla tulee olla mukana käsimatkatavaroissa koko matkan lääkemäärä, varalla lääkkeitä 1–2 viikkoa yli matkan keston, lääkelista ja tuore sydänfilmi. Niillä, joilla on tahdistin tai rytmihäiriötahdistin, on hyvä olla mukana englanninkielinen todistus, jossa mainitaan laitteen merkki, tyyppi, ohjelmointitapa sekä se, miksi laite on asennettu. Metallinilmaisimet eivät riko laitetta eivätkä muuta sen ohjelmointia, mutta ne voivat säätää tahdistimen tilaan, joka nopeuttaa taajuutta. Todistusta näyttämällä voi pyytää että turvatarkastus tehdään käsin. Laskimoveritulppien ehkäisy on tärkeää lentomatkoilla.
Sydänsairaalla potilaalla on tavallisesti useita sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä: kohonnut verenpaine, korkea kolesteroli, sokeriaineenvaihdunnan häiriö, tupakointi, liikunnan puute, ylipaino tai sukurasite.
Kun henkilöllä todetaan joku sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä, on tärkeää arvioida sen merkitys ja siitä aiheutuva hoidon tarve. Mahdollisimman varhaisella riskinarvioinnilla ja riskitekijöiden hoidolla voidaan siirtää sairauden puhkeamista ja myös ehkäistä sydänperäisiä äkkikuolemia.
Valtimosairauksien riskitekijät
Valtimosairauksien riskinarviointiin on kehitetty eurooppalaiseen tutkimusaineistoon perustuva riskimittari, joka määrittää 45–64-vuotiaiden henkilöiden sydän- ja verisuonisairauden kuolemanvaaran seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Jos 55-vuotiaan miehen systolinen verenpaine on 160 mmHg ja kolesteroli 6,0 mmol/l, sydänkuoleman vaara on 5,6 % seuraavan kymmenen vuoden aikana. Mikäli henkilö tupakoi, nousee vaara 11 %:iin eli lähes kaksinkertaiseksi. Yleisesti 5 % vaaraa pidetään merkittävänä. Kansanterveyslaitos on äskettäin julkaissut verkkopalveluna suomalaiseen FINRISKI-aineistoon perustuvan riskilaskurin (www.thl.fi ja Terveyden riskitestit).
Kun vaaratekijä on todettu ja arvioitu merkittäväksi eivätkä elintapamuutokset (ruokavalio, laihdutus, liikunta, tupakoinnin ja alkoholin käytön lopettaminen, yms.) riitä, tarvitaan lääkehoitoa, jotta kohonnut verenpaine ja korkea kolesteroli saataisiin tavoitetasolle.
Korkea kolesteroli on enemmän tai vähemmän perinnöllistä, ja tiukkaakin ruokavaliota joudutaan usein täydentämään kolesterolia alentavilla lääkkeillä. Hoitotavoitteet perustuvat laajaan tutkimusnäyttöön ja ovat viime vuosina merkittävästi tiukentuneet.
Diabetes riskitekijänä
Sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, varsinkin aikuisiän diabetes, ovat yksittäisistä sairauksista merkittävimpiä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Jos diabeetikolla on lisäksi yksi muu riskitekijä, hänellä on yhtä suuri riski saada verisuonitapahtuma kuin henkilöllä, jolla on kolme riskitekijää ilman diabetesta.
Sekä diabeteksen että sydänsairauksien ehkäisyssä terveellinen ruokavalio, riittävä liikunta ja painonhallinta ovat tärkeitä. Diabeteksen hoitotulos vaikuttaa eniten sydän- ja verisuonitaudin ennusteeseen. Koska ylipainoisuus lisääntyy nykyään valitettavasti sekä aikuisilla että lapsilla, ovat suuret kansanterveydelliset haasteet odottamassa jo lähivuosina.
Periytyvien sairauksien riskien hallinta
Jos potilaalla todetaan periytyvä sydän- tai verisuonisairaus, on tärkeää, että hänelle ja hänen sukulaisilleen järjestetään mahdollisuus saada keskustella lääkärin kanssa. Sairauksien periytyvyys vaihtelee. Terveet elintavat ja sairauteen liittyvät erityisvarotoimet kuuluvat asioihin, joista potilaan pitää huolehtia.
Sydän- ja verisuonisairaudet aiheuttavat yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia. Toisaalta näiden sairauksien hoito on kustannusvaikuttavaa eli yhteiskunnan kannattaa tukea tutkimusta ja hoitoa.
Vuonna 2012 Kela korvasi 13 000 sairauspäivärahakautta (4 % kaikista) sydän- ja verisuonitautidiagnooseilla. Verenkiertoelinten sairauksien perusteella korvattiin yhteensä 76 900 päivää.Lääkekulut ja -korvaukset ovat sydän- ja verisuonisairauksissa myös merkittävät. Lääkkeiden erityiskorvausoikeudet jakaantuivat vuoden 2012 lopulla tautiryhmittäin seuraavasti: kohonnut verenpaine 489 000, sepelvaltimotauti 184 000, kohonnut kolesteroli (ja sepelvaltimotauti) 94 000, sydämen vajaatoiminta 37 000 ja rytmihäiriöt 47 000.
Sydän- ja verisuonisairauksia voi ehkäistä:
Valtimotaudit
Jos veressä on paljon LDL-hiukkasten kuljettamaa kolesterolia, se voi alkaa kertyä sepelvaltimoiden ja muidenkin valtimoiden seinämiin. Tätä sanotaan valtimoiden kovettumiseksi eli ateroskleroosiksi. Ateroskleroottiset kovettumat ahtauttavat valtimoita. Ahtautunut sepelvaltimo heikentää sydänlihaksen verenkiertoa, mikä voi ilmetä hengenahdistuksena ja rintakipuna. Tällaisen oireilun nimi on angina pectoris eli rasitusrintakipu. Sydämessä ateroskleroosin vaurioittamat sepelvaltimot ovat alttiita tukoksille, jotka voivat aiheuttaa sydäninfarktin. Aivoissa verisuonen tukkeutuminen voi johtaa aivoinfarktiin. Sydän- tai aivoinfarktin jälkeen uusien verisuonitapahtumien ehkäisy on tärkeää. Säännöllinen ja ajantasainen lääkitys yhdistettynä terveellisiin elämäntapoihin ehkäisevät uudelleen sairastumista.
Joskus korkeat kolesteroliarvot voivat johtua perinnöllisestä sairaudesta nimeltä familiaalinen hyperkolesterolemia (FH). Hoitamattomana FH aiheuttaa suurella todennäköisyydellä varhaisen valtimotaudin, koska potilas altistuu lapsesta asti ylisuuriin LDL-kolestrolipitoisuuksiin. FH-sairautta tulee epäillä, jos LDL-kolesterolipitoisuus on selvästi kohonnut tai lähisuvussa on ilmennyt varhaisella iällä sydän- ja verisuonisairautta. Koska sairaus on periytyvä, on tärkeää testata kaikki FH-diagnoosin saaneen potilaan lähisukulaiset. Ajoissa aloitetulla lääke- ja elintapahoidolla FH-sairaus on hoidettavissa.
Kun henkilöllä todetaan joku sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä, on tärkeää arvioida sen merkitys ja siitä aiheutuva hoidon tarve. Mahdollisimman varhaisella riskinarvioinnilla ja riskitekijöiden hoidolla voidaan siirtää sairauden puhkeamista ja myös ehkäistä sydänperäisiä äkkikuolemia.
Valtimosairauksien riskitekijät
Valtimosairauksien riskinarviointiin on kehitetty eurooppalaiseen tutkimusaineistoon perustuva riskimittari, joka määrittää 45–64-vuotiaiden henkilöiden sydän- ja verisuonisairauden kuolemanvaaran seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Jos 55-vuotiaan miehen systolinen verenpaine on 160 mmHg ja kolesteroli 6,0 mmol/l, sydänkuoleman vaara on 5,6 % seuraavan kymmenen vuoden aikana. Mikäli henkilö tupakoi, nousee vaara 11 %:iin eli lähes kaksinkertaiseksi. Yleisesti 5 % vaaraa pidetään merkittävänä. Kansanterveyslaitos on äskettäin julkaissut verkkopalveluna suomalaiseen FINRISKI-aineistoon perustuvan riskilaskurin (www.thl.fi ja Terveyden riskitestit).
Kun vaaratekijä on todettu ja arvioitu merkittäväksi eivätkä elintapamuutokset (ruokavalio, laihdutus, liikunta, tupakoinnin ja alkoholin käytön lopettaminen, yms.) riitä, tarvitaan lääkehoitoa, jotta kohonnut verenpaine ja korkea kolesteroli saataisiin tavoitetasolle.
Korkea kolesteroli on enemmän tai vähemmän perinnöllistä, ja tiukkaakin ruokavaliota joudutaan usein täydentämään kolesterolia alentavilla lääkkeillä. Hoitotavoitteet perustuvat laajaan tutkimusnäyttöön ja ovat viime vuosina merkittävästi tiukentuneet.
Diabetes riskitekijänä
Sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, varsinkin aikuisiän diabetes, ovat yksittäisistä sairauksista merkittävimpiä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Jos diabeetikolla on lisäksi yksi muu riskitekijä, hänellä on yhtä suuri riski saada verisuonitapahtuma kuin henkilöllä, jolla on kolme riskitekijää ilman diabetesta.
Sekä diabeteksen että sydänsairauksien ehkäisyssä terveellinen ruokavalio, riittävä liikunta ja painonhallinta ovat tärkeitä. Diabeteksen hoitotulos vaikuttaa eniten sydän- ja verisuonitaudin ennusteeseen. Koska ylipainoisuus lisääntyy nykyään valitettavasti sekä aikuisilla että lapsilla, ovat suuret kansanterveydelliset haasteet odottamassa jo lähivuosina.
Periytyvien sairauksien riskien hallinta
Jos potilaalla todetaan periytyvä sydän- tai verisuonisairaus, on tärkeää, että hänelle ja hänen sukulaisilleen järjestetään mahdollisuus saada keskustella lääkärin kanssa. Sairauksien periytyvyys vaihtelee. Terveet elintavat ja sairauteen liittyvät erityisvarotoimet kuuluvat asioihin, joista potilaan pitää huolehtia.
Sydän- ja verisuonisairaudet aiheuttavat yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia. Toisaalta näiden sairauksien hoito on kustannusvaikuttavaa eli yhteiskunnan kannattaa tukea tutkimusta ja hoitoa.
Vuonna 2012 Kela korvasi 13 000 sairauspäivärahakautta (4 % kaikista) sydän- ja verisuonitautidiagnooseilla. Verenkiertoelinten sairauksien perusteella korvattiin yhteensä 76 900 päivää.Lääkekulut ja -korvaukset ovat sydän- ja verisuonisairauksissa myös merkittävät. Lääkkeiden erityiskorvausoikeudet jakaantuivat vuoden 2012 lopulla tautiryhmittäin seuraavasti: kohonnut verenpaine 489 000, sepelvaltimotauti 184 000, kohonnut kolesteroli (ja sepelvaltimotauti) 94 000, sydämen vajaatoiminta 37 000 ja rytmihäiriöt 47 000.Sydän- ja verisuonisairauksia voi ehkäistä:
- Perimä ja ikä lisäävät sydän- ja verisuonitautien riskiä, mutta muihin tärkeisiin riskitekijöihin voi itse vaikuttaa.
- Tupakoinnin lopettamalla parannat selvästi verisuontesi terveyttä.
- Valitsemalla vähärasvaisia ja sydänmerkkituotteita pystyt vähentämään verisuonia tukkeuttavan pahan kolesterolin eli LDL-kolesterolin määrää.
- Reipas päivittäinen liikunta helpottaa painon hallintaa, vähentää sydän- ja verisuonisairauksia ja monia muitakin sairauksia.
- Verenpainetaudin ja diabeteksen huolellinen hoitaminen on keskeistä lisäsairauksien estämiseksi.
ValtimotauditJos veressä on paljon LDL-hiukkasten kuljettamaa kolesterolia, se voi alkaa kertyä sepelvaltimoiden ja muidenkin valtimoiden seinämiin. Tätä sanotaan valtimoiden kovettumiseksi eli ateroskleroosiksi. Ateroskleroottiset kovettumat ahtauttavat valtimoita. Ahtautunut sepelvaltimo heikentää sydänlihaksen verenkiertoa, mikä voi ilmetä hengenahdistuksena ja rintakipuna. Tällaisen oireilun nimi on angina pectoris eli rasitusrintakipu. Sydämessä ateroskleroosin vaurioittamat sepelvaltimot ovat alttiita tukoksille, jotka voivat aiheuttaa sydäninfarktin. Aivoissa verisuonen tukkeutuminen voi johtaa aivoinfarktiin. Sydän- tai aivoinfarktin jälkeen uusien verisuonitapahtumien ehkäisy on tärkeää. Säännöllinen ja ajantasainen lääkitys yhdistettynä terveellisiin elämäntapoihin ehkäisevät uudelleen sairastumista.
Joskus korkeat kolesteroliarvot voivat johtua perinnöllisestä sairaudesta nimeltä familiaalinen hyperkolesterolemia (FH). Hoitamattomana FH aiheuttaa suurella todennäköisyydellä varhaisen valtimotaudin, koska potilas altistuu lapsesta asti ylisuuriin LDL-kolestrolipitoisuuksiin. FH-sairautta tulee epäillä, jos LDL-kolesterolipitoisuus on selvästi kohonnut tai lähisuvussa on ilmennyt varhaisella iällä sydän- ja verisuonisairautta. Koska sairaus on periytyvä, on tärkeää testata kaikki FH-diagnoosin saaneen potilaan lähisukulaiset. Ajoissa aloitetulla lääke- ja elintapahoidolla FH-sairaus on hoidettavissa.
https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit
https://www.duodecim.fi/2017/06/19/kolmannes-kuolee-sydan-ja-verisuonitauteihin/
https://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=mat00194
https://www.ebm-guidelines.com/dtk/syd/avaa?p_artikkeli=syd00410
https://www.ebm-guidelines.com/dtk/syd/avaa?p_artikkeli=syd00413
https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2014/8/duo11596
https://www.sanofi.fi/fi/terapia-alueet/Diabetes-seka-sydan--ja-verisuonitaudit/sydan-ja-verisuonitaudit
YMPÄRISUUNNITELMA SINGLEILLE, SYRILLE JA HERPEILLE, Hv / Aids 5 vuotta sitten minulla oli syyliä, minua hoidettiin nesteellä, jota levitettiin syyliin, jotka jatkoivat kasvua ja leviämistä ... Seuraavat 2 lääkäriä tekivät laserleikkauksen niiden poistamiseksi. Vuosi leikkauksen jälkeen he kasvoivat takaisin lähelle paikkaa, missä ensimmäiset olivat, joten minulle lopulta kerrottiin, että se oli SHINGLE. Minulla on ollut se hyvin kauan, sain sen huijattavalta poikaystäväni kädeltä ja sain selville, että hän oli myös saanut tartunnan ja lopetin välisen suhteen. Syylät olivat niin hämmentyneitä, koska ne alkoivat levitä kaikkialle. Olen käsitellyt näitä asioita hyvin kauan. Viimeinen hoito, jonka otin, oli noin 2 vuotta sitten, ja hain luonnollista hoitoa Dr.JAMESin yrttilääkkeeltä, viikko hoidon levittämisen jälkeen kaikki syylät olivat poissa. Nyt on 2 vuotta ja muutama kuukausi, minulla ei ole yhtäkään syyliä tai mitään SHINGLE-oireita. wow "" se on hienoa, tohtori JAMES on vihdoin parantanut minut. Jokainen, joka asuu SHINGLESin kanssa, ottaa yhteyttä Dr.JAMESiin luonnollisiin hoitoihin. Tätä kasviperäistä lääkettä on helppo juoda ilman sivuvaikutuksia. Dr.James on parantanut sairauksia, kuten Parkinsonin tauti, skitsofrenia, keuhkosyöpä, rintasyöpä, kolo-peräsuolisyöpä, verisyöpä, eturauhassyöpä, epilepsia Dupuytrenin tauti, keliakia, Creutzfeldt – Jakobin tauti, aivojen amyloidiangiopatia, ataksia, niveltulehdus, Amyotrofinen lateraaliskleroosi, fibromyalgia, fluorokinolonimyrkyllisyys
VastaaPoistaOireyhtymä Fibrodysplasia Ossificans ProgresS skleroosi, kohtaukset, Alzheimerin tauti, lisämunuaiskuoren karsinooma Astma, allergiset sairaudet, Copd, glaukooma, kaihi, makulaarinen rappeuma, sydän- ja verisuonisairaudet, keuhkosairaudet. , Verenpainetauti, Lymen tauti, verisyöpä, aivosyöpä, rintasyöpä, keuhkosyöpä, munuaissyöpä, HIV / aids, herpesvirus, hepatiitti B, maksatulehdus, diabetes, fibroosi. Ota yhteyttä tohtori Jmaesiin, joka paransi minut sähköpostitse [drjamesherbalmix@gmail.com]. .