Aiheuttaja: Cryptosporidium parvum -loinen. Loisen ympäristöön erittyvää muotoa kutsutaan ookystaksi. Ookystat kestävät hyvin erilaisia ympäristöolosuhteita ja säilyvät hengissä myös elimistön ulkopuolella.Esiintyvyys: Yleinen ripulin syy 1-2-viikkoisilla vasikoilla Suomessa ja muualla maailmassa. Zoonoosi, ihmisillä todetaan 20-30 tapausta vuosittain. Vuonna 2016 Etelä-Pohjanmaalla 29 ihmistä sairastui kryptosporidiepidemiassa. Kryptosporidit aiheuttavat ripulia myös esimerkiksi porsaissa ja lampaissa.
Leviäminen: Kryptosporidien ookystia erittyy runsaasti sairastuneen vasikan ulosteeseen muutaman päivän – viikon ajan. Ne leviävät erittäin helposti suun kautta muihin vasikoihin. Kryptosporidioosi voi tarttua myös ulosteella likaantuneiden välineiden, kuten juottoämpäreiden, välityksellä, syömällä ulosteen saastuttamia rehuja tai juomalla saastunutta vettä. Tilalta toiselle tartunta voi kulkeutua esimerkiksi yhteisten lannankäsittely- tai ruokintakoneiden mukana.
Ihminen saa tartunnan joko kontaktissa sairastuneeseen vasikkaan tai ulosteen kontaminoimia elintarvikkeita tai vettä käyttäessään.
Riskitekijät: Jatkuvatäyttöiset vasikkakarsinat, heikko hygienia, niukka ternimaidon saanti
Itämisaika: 2-7 päivää
Tautimuodot: Kryptosporidiripuli vaurioittaa suolen pintaa ja altistaa muiden taudinaiheuttajien, kuten rotaviruksen tai E. colin aiheuttamalle ripulille. Muiden taudinaiheuttajien yhteisinfektio pahentaa oireita.
Ihmisellä C. parvum aiheuttaa voimakkaan vesiripulin, johon saattaa liittyä oksentelua, pahoinvointia ja vatsakipuja. Oireet alkavat tyypillisesti noin viikon kuluttua tartunnasta ja voivat kestää muutamasta päivästä viikkoihin. Epäiltäessä ripuliin sairastuneen ihmisen sairastavan Cryptosporidium parvum -tartuntaa on siitä syytä mainita lääkärille, koska kryptosporidimääritys ei kuulu ihmisillä ulostenäytteiden perustutkimuksiin.
Hoito: Tukihoitona nesteytys ja ruokinta. Kryptosporidioosiin ei ole olemassa tehokasta lääkehoitoa, mutta halofuginolilaktaatti (reseptivalmiste Halocur tai vastaava) voi toimia ennaltaehkäisevästi vähentäen erittyvien ookystien määrää. Eläinlääkärin harkinnan mukaan valmistetta voidaan käyttää muiden toimenpiteiden tukena.
Diagnoosi: Oireilevien vasikoiden ulostenäytteistä erikoisvärjäyksellä.
Vastustus: Kryptosporidioosin ennaltaehkäisyssä on tärkeää eristää sairaat, ookystia erittävät vasikat. Hygienian parantaminen ja vasikoiden ympäristön pesu hillitsevät tartunnan leviämistä. Tartuntakykyiset ookystat säilyvät kosteassa, esimerkiksi pehkussa, kuukausia. Eläimille turvalliset desinfektioaineet eivät ole tehokkaita tilojen puhdistukseen kryptosporideista, ja siksi desinfiointi Neopredisanilla, Kilcox Extralla tai vastaavalla (ks. alla) on tehtävä tyhjässä karsinassa, jossa ei ole eläimiä lähietäisyydellä. Myös suora auringonvalo tuhoaa kryptosporideja jonkin verran.
Tilat on pestävä perusteellisesti vasikoiden välillä mekaanisesti kuumalla (> 60 °C) vedellä. Painepesurin käyttö saattaa kuitenkin levittää tartuntaa pesusumun mukana, joten ennen pesua on hyvä tehdä alkudesinfiointi desinfiointiaineella, jolloin vähennetään kryptosporidien määrää pestävillä pinnoilla. Kryptosporideihin tehoavia desinfektioaineita ovat fenoli-klorkresolipohjainen Neopredisan (3 % liuos), fenolin, glutaraldehydin ja kvaternääristen ammoniumyhdisteiden yhdistelmä Kilcox extra (3 % liuos) sekä amiineihin perustuva Kenocox.
Myös muut desinfiointiaineet samoilla vaikuttavilla aineilla ja vastaavin pitoisuuksin laimennettuina tehoavat. Pesun jälkeen pintojen annetaan kuivua ja ne desinfioidaan vielä uudelleen. Desinfiointiaine on hyvä levittää tarkoitukseen saatavissa olevalla vaahdottimella, jolloin saavutetaan pitempi vaikutusaika.
Kryptosporidioosi on kokkideihin kuuluvan alkueläimen (Cryptosporidium parvum) aiheuttama vasikoiden ja myös ihmisten helposti tarttuva ripulitauti. Se leviää tehokkaasti ympäristöön erittyvien ookystien eli paksukuoristen kestomuotojen välityksellä. Ne ovat kestäviä ja voivat säilyä kuukausia tartuntakykyisinä sopivassa ympäristössä. Tartunta tapahtuu kun tällainen ookysta pääsee suun kautta elimistöön. Taudin paranemisessa eläimen ja ihmisen omalla immuunipuolustuksella on tärkeä rooli. Vastustuskyvyltään heikentyneillä henkilöillä tauti voi olla vakava ja jopa henkeä uhkaava.
Tauti on levinnyt viime vuosina yhä useammalle tilalle ja odotettavissa on, että leviäminen jatkuu sekä maatiloilla että ihmisten keskuudessa. Päijät-Hämeen alueen tiloilta kryptosporidioosi on todettu laboratoriossa n. 10 tilalta. Todellinen luku on todennäköisesti selvästi suurempi, sillä läheskään kaikista vasikoiden ripulitapauksista ei lähetetä näytteitä laboratorioon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautirekisterin tilastotietokannan mukaan vuonna 2018 koko maassa todettiin ihmisillä yhteensä 348 tapausta kun vuonna 2015 vastaava luku oli 31. Päijät-Hämeessä vastaavat luvut olivat 5 ja 1. Myöskään ihmisillä kaikki tapaukset eivät tule diagnosoitua. Tauti ei kuulu ihmisillä ulostenäytteiden perustutkimuksiin, joten sitä epäiltäessä on hyvä mainita asiasta lääkärille, esim kontakteista ripulivasikoihin.
Oireeton tartunta on eläimillä tavallista. Kliinisesti tautiin sairastuu yleensä muutaman viikon ikäiset vasikat. Oireena on vetinen, pahanhajuinen, usein kellertävä ja runsas ripuli. Kuolleisuus on alhainen, mutta tauti voi altistaa eläimen muille taudinaiheuttajille.
Ihminen voi saada tartunnan joko suoraan ulosteesta tai ulosteen saastuttamasta elintarvikkeesta, rakenteesta, työvaatteista ym. Tauti tarttuu myös ihmisestä toiseen. Oireet alkavat tavallisesti viikon kuluttua tartunnasta (vaihtelu 1-22 vrk). Yleisin oire on itsestään rajoittuva vesiripuli. Muita oireita ovat vatsakipu, lievä kuume, pahoinvointi ja ruokahaluttomuus. Yleensä oireet kestävät 2-4 vrk, mutta voivat jatkua jopa neljä viikkoa. On myös tavallista, että jo helpottuva ripuli alkaa uudelleen.
Tautiin ei eläimillä ole tehokasta lääkehoitoa. Tukihoitona käytetään nesteytystä ja ruokintaa. Kaikki vasikan vastustuskykyä parantavat tekijät ovat eduksi, hyvälaatuisen ternimaidon anto alle kahden tunnin ikäisenä, ohjeiden mukainen juotto ja hyvät karsinaolosuhteet. Tarvittaessa voidaan käyttää eläinlääkärin määräämää ennaltaehkäisevää valmistetta.
Koska kryptosporidioosi leviää tehokkaasti ulosteen välityksellä, henkilökohtaisella hygienialla ja suojautumisella on erittäin suuri merkitys taudin leviämisen ehkäisyssä. Kaikkien, jotka työskentelevät maatiloilla ja joutuvat hoitamaan varsinkin ripulivasikoita, tulee tiedostaa riski. Kertakäyttöiset suojahansikkaat ja hengityssuojaimet ovat käyttökelpoisia. Normaalit desinfektioaineet, esim käsidesit, eivät tehoa ookysteihin. Kädet tulee pestä huolellisesti ja runsaalla saippualla. Samoin on huolehdittava työvaatteiden ja saappaiden riittävästä pesusta. Liiallinen veden roiskiminen voi kuitenkin levittää ookystia ylävartaloon ja kasvojen alueelle, mistä ne joutuvat helposti suuhun. Kädet on pestävä aina ennen ruuan valmistusta, ennen ateriaa ja WC-käynnin jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti