Klebsiella pneumoniae-bakteeri

Klebsiella on gramnegatiivinen fakultatiivisesti anaerobinen sauvabakteerisuku. Klebsiella-bakteerit ovat yleisiä muun muassa ihmisten suolistossa. Klebsiella-bakteerit on nimetty 1800-luvun saksalaisen mikrobiologi Edwin Klebsin mukaan.

Alkujaan suku jaettiin kolmeen lajiin, perustuen bakteerin aiheuttamiin biokemiallisiin reaktioihin. Nykyisin suku jaotellaan useampaan lajiin DNA:n samankaltaisuuksien perusteella. Ihmisen kannalta K. pneumoniae on yleisin infektioiden aiheuttaja, mutta myös K. oxytoca- ja K- rhinoscleromatis-lajeja on havaittu ihmisissä kliinisissä kokeissa. Viime vuosina klebsiellabakteereista on tullut yleisiä sairaalabakteereja.

 

Klebsiellan aiheuttamia sairauksia

K. pneumoniae, K. oxytoca ja K. planticola -lajit voivat aiheuttaa virtsatie- ja haavainfektioita. K. granulomatis aiheuttaa sukupuolitautia nimeltä granuloma inguinale

Mikäli klebsiella-bakteerit muodostuvat vastustuskykyisiksi antibiooteille, eli kehittyvät ns. sairaalabakteereiksi, niitä kutsutaan (yhdessä Escherichia coli -bakteerien kanssa) ESBL-bakteereiksi. Termi ESBL tulee sanoista Extended Spectrum Beta Lactamase.

Mikä on ESBL?

ESBL on bakteerin hankkima ominaisuus. Bakteerit, joilla voi olla ESBL-ominaisuus, ovat esim. ja Klebsiella pneumoniae. Näitä bakteereja löytyy kaikkien henkilöiden ulosteesta ja ne ovat tavallisia infektioiden aiheuttajia. ESBL-ominaisuus tekee bakteerin vastustuskykyiseksi tavallisesti hoidossa käytetyille antibiooteille. Näitä bakteereja kutsutaan ESBL-bakteereiksi, sillä ne tuottavat antibiootteja pilkkovia entsyymejä (extended spectrum beta-lactamases, ESBL).
Escherischia coli

Minkälaisia infektioita ESBL-bakteerit aiheuttavat?

Yleisin infektio on virtsatieinfektio. Muita infektioita ovat erilaiset vatsanalueen infektiot, kuten sappirakon tai umpilisäkkeen tulehdus ja keuhkoinfektiot.

Mikä on kantajuus ja mikä infektio?

Kun ESBL-bakteeri löytyy oireettoman henkilön suolistosta, on henkilö bakteerin kantaja. Infektio tarkoittaa sitä, että ESBL-bakteeri aiheuttaa henkilölle oireisen taudin.

Kuka voi saada ESBL-bakteerin?

ESBL-bakteeri voi tarttua terveydenhoitolaitoksessa. Tavallisesti hoitajan tai lääkärin käsiin on tarttunut ESBL-bakteeria joko toisesta potilaasta tai hoitoympäristöstä. Hoitotoimenpiteen yhteydessä bakteeri tarttuu seuraavaan potilaaseen. Tämän kaltaisia tartuntoja pyritään sairaaloissa kaikin keinoin ehkäisemään. ESBL-bakteeritartunnan voi saada myös terveydenhuollon laitosten ulkopuolella ilman osoitettavaa syytä esim. ruoanvälityksellä tai matkaillessa maihin, joissa ESBL-bakteerit ovat yleisiä. Tästä syystä sairaaloissa ei voida aina tietää, kuka potilaista kantaa ESBL-bakteeria.


Miten ESBL-infektioita hoidetaan?

Kaikkien ESBL-bakteerin aiheuttamien infektioiden hoitoon löytyy tehoava antibiootti. ESBL-bakteerin aiheuttamien infektioiden hoidossa käytetään eri antibiootteja kuin yleensä virtsatieinfektioita tai vatsan alueen infektioista hoidettaessa. ESBL-bakteerin oireettomat kantajat eivät tarvitse hoitoa.

Miksi ESBL:n torjunta sairaaloissa on tärkeää?

ESBL-bakteerien yleistyminen sairaaloissa johtaa hoitoon liittyvien infektioiden lisääntymiseen ja vaikeuttaa antibioottihoitoa.

Miten ESBL-bakteerien tartuntoja voidaan ehkäistä?

Sairaaloissa ja hoitolaitoksissa tartuntoja ehkäistään käsien desinfektiolla ja välineiden ja hoitoympäristön asianmukaisella puhdistamisella. Joskus nämä toimet eivät riitä, vaan hoitohenkilökunta käyttää hoitotoimenpiteissä ja potilashuoneessa pidempiä aikoja ollessaan myös suojakäsineitä ja muuta suojavaatetusta. Leviämisen ehkäisemiseksi potilas voidaan sijoittaa yhden hengen huoneeseen, jolloin puhutaan kosketuseristyksestä.

Miten ESBL-potilas kosketuseristetään?

Toimenpiteet voivat vaihdella sairaalasta toiseen, mutta usein noudatetaan seuraavia ohjeita:

1. Potilas sijoitetaan yhden hengen huoneeseen tai huoneeseen, jossa on muita ESBL-potilaita. Jos ESBL-potilas poistuu potilashuoneesta mennäkseen hoitotoimenpiteeseen, tutkimukseen tai kuntoutukseen on hänen noudatettava henkilökunnan antamia ohjeita.
2. Asioidessaan potilashuoneessa henkilökunta käyttää tavallisesti suojakäsineitä (ja joskus suojaesiliinaa tai -takkia), riisuu ne huoneesta poistuessaan ja desinfioi kätensä alkoholipitoisella liuoksella.
3. Vierailijoita saatetaan myös pyytää käyttämään suojakäsineitä (ja joskus suojaesiliinaa tai -takkia), erityisesti jos he auttavat potilaan hoidossa tai jos on todennäköistä että he joutuvat kosketuksiin potilaan ihon, veren, virtsan, haavojen tai muiden eritteiden kanssa. Vierailijoiden tulee aina desinfioida kätensä alkoholipitoisella liuoksella potilashuoneesta poistuessaan. Näin varmistetaan, ettei ESBL-bakteeri kulkeudu heidän mukanansa huoneen ulkopuolelle. 

Potilas voi itsekin vähentää tartuntariskiä sairaalassa seuraavilla tavoilla

1. Pesemällä kädet saippualla ja vedellä, jos ne likaantuvat
2. Desinfioimalla kädet aina ennen ruokailua ja WC- käynnin jälkeen
3. Välttämällä koskettelemasta katetreja, dreenejä ja haavoja

Kuinka kauan ESBL-potilaan eristys kestää?

Sairaalainfektioiden torjunnasta vastaava henkilökunta päättää, koska ESBL-potilaan eristäminen on turvallista lopettaa. Yleensä eristys kestää koko hoitojakson ajan.

Kun ESBL-potilas pääsee kotiin, tuleeko edelleen noudattaa samoja varotoimia?

Kotona ei tarvitse noudattaa mitään tavanomaisesta poikkeavia käytäntöjä. Hyvää hygieniaa tulee noudattaa riippumatta siitä, onko todettu ESBL-bakteerin kantajaksi tai ei:

1. Pidä kädet puhtaana pesemällä ne saippualla ja vedellä
2. Pidä haavat ja rikkoutunut iho puhtaina ja suojattuina kunnes ne ovat parantuneet
3. Jos ihosi on kuiva, käytä kosteusvoidetta ehkäisemään ihon halkeilua
4. Vältä koskettelemasta toisten henkilöiden haavoja ja haavaeritteillä tahriintuneita materiaaleja.

Tutkijat pitävät Klebsiella pneumoniae -bakteerin leviämistä erittäin huolestuttavana, koska siitä on tullut vastutustuskykyinen karbaneemi-antibiooteille. Ne ovat erittäin vahvoja antibiootteja, joita käytetään silloin kun mikään muu hoito ei auta.

Klebsiella pneumoniae -bakteeri voi elää sisäelimissä aiheuttamatta ongelmia terveelle ihmiselle. Mutta jos keho sairastuu, bakteeri voi kulkeutua keuhkoihin aiheuttaen keuhkokuumetta, tai veren kautta aivoihin, jossa se voi aiheuttaa aivokalvontulehdusta.

Osa Klebsiella pneumoniae -bakteerin kannoista on alkanut kehittää itselleen vastustuskykyä vahvimmille antibiooteille.

Karbaneemeille vastustuskykyisten Klebsiella pneumoniae -bakteeritartuntojen aiheuttamat kuolemat ovat nousseet merkittävästi: vuonna 2007 kuolleita oli 341, kun taas vuonna 2015 kuolleita oli jo yli 2000.

Voi levittää vastustuskyvyn muihin bakteereihin

Tutkimuksen osallistui 244 sairaalaa Irlannista Israeliin, ja se on laajin kyseistä bakteeria tutkiva tutkimus.

Vastustuskykyinen K. pneumoniae -kanta voi jatkaa leviämistään tai levittää vastustuskyvyn eri tyyppisiin bakteereihin. 

Yleensä bakteerit lisääntyvät solujen jakautumisen kautta eli ilman kumppania. Kaksi bakteeria voi kuitenkin "harrastaa bakteerien seksiä", jota kutsutaan konjugaatioksi. Silloin niiden jakautuneet solut yhdistyvät, ja ne jakavat lyhyen pätkän geneettistä informaatiota eli plasmidia.

Tutkimuksen mukaan vastustuskyky karbaneemeille siirtyy nimenomaan näiden plasmidien avulla bakteerilta toiselle.

Tutkijoiden mukaan paras keino taistella vastustuskykyisiä bakteeritulehduksia vastaan on välttää niiden tarttumista ja leviämistä.

Tutkijat kehottavat ihmisiä huolehtimaan hyvästä hygieniasta, ja sairaaloissa tartunnan saaneet potilaat tulisi tunnistaa ja eristää nopeasti muista. Tutkijat uskovat, että siten tartuntoja voitaisiin hallita.

ESBL on lyhenne sanoista Extended-Spectrum Beta-Lactamase. Sillä tarkoitetaan bakteerien tuottamia entsyymejä, jotka hajottavat antibiootteja, kuten penisilliinejä ja kefalosporiiniantibiootteja. Entsyymejä tuottavat jotkin yleisimmin suolistossa elävät enterobakteerilajit, Escherichia coli- ja Klebsiella-bakteerit. Kyseessä on näiden bakteerien hankittu ominaisuus.

ESBL-bakteerit ovat saaneet lisääntyvästi huomiota Suomessakin 2010-luvulla, kun on todettu matkailijoiden tuovan niitä suolistossaan maista, joissa ne ovat yleisiä. Niitä esiintyy myös suomalaisissa ravintoeläimissä. Samoin kuin antibiooteille vastustuskykyistä (resistenttiä) Staphylococcus aureus -bakteeria, näitä kutsutaan tiedotusvälineissä usein superbakteereiksi. MRSA:ta ja ESBL-bakteereita on verrattu taulukossa.

ESBL:stä on monta muunnosta, joista jotkut tuovat vastustuskyvyn myös muille tärkeille antibiootille, kuten fluorokinoloneille. Suomessa on kansalliset ohjeet näiden bakteerien leviämisen ehkäisemiseksi, ja monilla sairaaloilla on niihin pohjautuvia omia ohjeistojaan.

ESBL-ongelman synty ja leviäminen

Bakteerit lisääntyvät vilkkaasti jakaantumalla, ja jakaantuessa syntyy jatkuvasti perimältään hieman toisistaan poikkeavia yksilöitä. ESBL-ominaisuus voi syntyä näin, tai resistenssiä aiheuttavat geenit voivat siirtyä bakteeriyksilöstä toiseen suolistossa. Ne bakteerit, joille on tällä tavalla tullut ESBL-ominaisuus, saavat antibioottipaineen alla eloonjäämisessä kilpailuedun lääkkeille herkkiin edeltäjiinsä nähden. Näin ne valtaavat näyttämöä alueilla, joilla käytetään runsaasti antibiootteja. Sairaaloissa vallitsevat väistämättä tällaiset olosuhteet.

ESBL-bakteerien yleisyys vaihtelee alueittain suuresti. Ne ovat yleisimpiä siellä, missä hoitoon käytetyt antibiootit ovat vapaasti kaupan ja käyttö on hallitsematonta. Erityisen suuria ongelmia on maissa, joissa niitä käytetään ravintoeläinten kasvua edistävinä aineina. Talouseläintilojen kautta ympäristö sekä talous- ja kasteluvedet saastuvat, ja bakteerit siirtyvät elintarvikkeiden kautta ihmistenkin uhkaksi. Suomessa laki ei salli antibioottien käyttöä eläinten kasvun edistämiseen.

Tartunnan voi saada, paitsi ravinnosta, myös käsien kautta ESBL-bakteeria kantavasta henkilöstä. Tämä lienee ainakin matkailijoilla harvinaisempi tapa kuin saastuneen ravinnon tai veden aiheuttama tartunta, mutta on tärkeä tartuntareitti sairaaloissa ja hoivalaitoksissa.

Lähde:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/antibiooteille-vastustuskykyinen-superpopo-leviaa-euroopan-sairaaloissa-leviamista-nopeuttaa-bakteerien-erikoinen-keino-paritella/7496212#gs.sh8akt
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/bakteeritaudit/esbl
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01205
https://www.kaypahoito.fi/hoi10050