torstai 15. elokuuta 2019

Hortonin neuralgia

Sarjoittainen päänsärky eli Hortonin neuralgia on äärimmäisen kivulias päänsäryn muoto, joka
esiintyy lyhytaikaisina sarjoina silmän seudussa. Kipu on polttavaa, repivää ja läpitunkevaa. Kipuun liittyy kivun puoleisen silmän punoitusta ja vetistystä sekä saman puoleisen sieraimen tukkoisuutta ja eritystä.

Sarjoittainen päänsärky vaivaa kolmea henkilöä tuhannesta. Tauti saattaa tuntua harvinaiselta, mutta Suomessa potilaita on noin 15 000. Sarjoittainen päänsärky alkaa tavallisimmin 30–40 ikävuoden välillä. Noin 70 % tapauksista esiintyy miehillä. Sarjoittaista päänsärkyä voi esiintyä myös lapsilla.

Hortonin syndrooma (Hortonin neuralgia), joka tunnetaan myös nimillä sarjoittainen päänsärky, hortonin päänsärky, hortonin oireyhtymä, cluster päänsärky ja itsemurhapäänsärky, on harvinainen tauti. Nykyään sitä sairastaa noin 0,1 % väestöstä eli 1 henkilö tuhannesta. Hortonin syndrooma on hieman yleisempää miehillä kuin naisilla ja tauti alkaa yleensä 20–40 vuoden iässä. Se voi alkaa myös aiemmin, mutta on hyvin harvinainen lapsilla ja nuorilla. Useimmilla päänsärky voi loppua ikääntyessä, mutta sitä voi esiintyä myös vanhemmalla iällä.

Hortonin neuralgia
  1. Sarjoittainen päänsärky eli Hortonin neuralgia on äärimmäisen kivulias päänsäryn muoto, joka esiintyy lyhytaikaisina sarjoina silmän seudulla. Kipu on polttavaa, repivää ja läpitunkevaa ja se keskittyy toiselle puolelle päätä, tavallisesti silmän ympärille. Kivut ilmestyvät varoittamatta, kerran tai useamman kerran vuorokaudessa, tavallisesti aina samaan aikaan.
  2. Episodisessa sarjoittaisessa päänsäryssä kipuja tulee päivittäin viikkojen tai kuukausien jaksoissa, usein samaan vuodenaikaan. Sarjaa seuraa usean kuukauden tauko. Kroonisessa sarjoittaisessa päänsäryssä kohtauksia on päivittäin. Noin joka kymmenes episodittainen päänsärky kroonistuu.
  3. Lääkitys tehoaa parhaiten sarjan alussa. Ilman reseptiä saatavat särkylääkkeet eivät ole tehokkaita kohtauksen hoidossa. Suomessa Hortonin neuralgiaa sairastaa noin 15 000 henkilöä.

Sarjoittaisen päänsäryn lajit

Episodisessa sarjoittaisessa päänsäryssä kipuja tulee päivittäin viikkojen tai kuukausien jaksoissa, usein samaan vuodenaikaan, joko syksyllä tai keväällä. Kohtausten taajuus vaihtelee: niitä voi olla vain joka toinen päivä tai jopa 8 kohtausta päivässä. Sarjaa seuraa usean kuukauden tai jopa vuosien tauko.

Kroonisessa sarjoittaisessa päänsäryssä kohtauksia on päivittäin. Noin joka kymmenes episodittainen päänsärky kroonistuu.

Sarjoittaisen päänsäryn oireet

Lyhytkestoiset kipukohtaukset sijoittuvat toiselle puolelle päätä, tavallisesti silmän ympärille. Ne voivat heijastua myös päälaelle, poskeen tai kaulaan. Kivut ilmestyvät varoittamatta, kerran tai useammin vuorokaudessa, tavallisesti aina samaan aikaan. Usein ne herättävät kesken unien. Kohtauksen aikana on vaikea pysyä paikallaan. Kipu kestää hoitamattomana 30–180 minuuttia.

Päänsärkyyn kuuluu lisäksi yksi tai useampi seuraavista oireista: silmän verestys, kyynelvuoto silmästä, nenän tukkoisuus, kirkas nenäerite, kasvojen hikoilu, kipeän puolen mustuaisen pieneneminen, silmäluomen roikkuminen ja luomiturvotus.

Diagnoosi tehdään oirekuvan perusteella. Lisätutkimuksia tarvitaan, jos oireet ovat epätyypillisiä tai lääkkeet eivät auta. 

Mikä aiheuttaa sarjoittaisen päänsäryn?

Säryn syy ja mekanismit ovat vielä osittain tuntemattomia. Tiedetään kuitenkin, että toiminnan häiriön keskus sijaitsee väliaivojen hypotalamuksessa, joka säätelee muiden muassa vuosi- ja vuorokausirytmejä (biologista kelloa) sekä hormonieritystä. Kortisolihormonin, kasvuhormonin ja melatoniinin erityksessä on poikkeamia. Hypotalamuksen lisäksi myös kolmoishermon ylin, otsan-, silmän- ja nenänseutuun ulottuva haara ja autonominen (tahdosta riippumaton) hermosto aktivoituvat poikkeavalla tavalla. Nämä paikallistavat kivun silmän seutuun ja aiheuttavat liitännäisoireita, esimerkiksi kyynelvuotoa tai nenän tukkoisuutta.
Mikä laukaisee kivun?

Laukaisevia tekijöitä eli triggereitä ovat jakson aikana esimerkiksi alkoholi ja liuotinaineet, joskus päiväunet tai uni-valverytmin muutos, liiallinen fyysinen rasitus, voimakkaat kielteiset tunteet ja ilmanpaineen muutokset esimerkiksi vuoristossa tai lentomatkan aikana. Monet sarjoittaista päänsärkyä sairastavat tupakoivat, muttei tiedetä, onko näillä asioilla keskinäistä yhteyttä. 

Sarjoittaisen päänsäryn hoito

Kohtaushoito katkaisee akuutin kivun. Estohoidolla pyritään ennakolta hillitsemään kohtauksia ja lievittämään kipua tai jopa estämään kohtauksen tulo. Kun sarja on saatu rauhoittumaan, estolääkitys puretaan vähitellen.

Lääkitys tehoaa parhaiten sarjan alussa, joten lääkäriin on syytä hakeutua heti. Ilman reseptiä saatavat särkylääkkeet eivät ole tehokkaita kohtauksen hoidossa.

Ketkä sairastuvat?
Sarjoittainen päänsärky vaivaa kolmea henkilöä tuhannesta. Tauti saattaa tuntua harvinaiselta, mutta jo Suomessa sairastavien joukko on merkittävä: yli 15 000 henkilöä. Sarjoittainen päänsärky alkaa tavallisimmin 20 – 40 ikävuoden välillä, aktiivisten opiskelu- ja työvuosien aikaan, ja on miehillä 3 – 4 kertaa yleisempi kuin naisilla. Naisilla sarjoittainen päänsärky peittyy usein migreenin alle ja vaikuttaa siltä, että migreenin oireet ovat muuntuneet. Tästä syystä naisilla oikean diagnoosin löytyminen voi pitkittyä. Sarjoittaista päänsärkyä voi esiintyä myös lapsilla.

Sarjoittaisen päänsäryn lajit

Episodisessa sarjoittaisessa päänsäryssä kipukohtauksia tulee päivittäin viikkojen tai kuukausien
jaksoissa, usein samaan vuodenaikaan, esimerkiksi joko syksyllä tai keväällä. Sarjaa seuraa yleensä useamman kuukauden oireeton vaihe eli remissio. Joillakin sarjoja on tiheämmin, toisilla ei edes joka vuosi.

Kipu kestää 15 minuutista kolmeen tuntiin. Kipuhuippu saavutetaan tavallisesti 15 minuutissa. Kohtaukset alkavat äkillisesti. Joskus niitä edeltää ennakko-oireena kipu kolmoishermon alueella (leuassa, poskessa tai otsassa). Ne myös loppuvat nopeasti jättäen jälkeensä väsymyksen. Usein kipu alkaa yöllä REM-unen (unennäkövaihe) aikana.

Päänsärkykohtauksille ja sarjoille on ominaista säännöllisyys. Kipu toistuu usein samaan kellonaikaan ja sarja samaan vuodenaikaan. Usein kipu myös toistuu samalla puolella päätä sarjasta toiseen, mutta yksittäistapauksissa kipu voi myös vaihtaa puolta sarjojen välillä.

Kroonisessa sarjoittaisessa päänsäryssä remissio ei ilmaannu yli vuoteen tai sen kesto on alle kuukauden pituinen. Noin joka kymmenes sarjoittainen päänsärky kroonistuu. Erityisesti kroonisessa muodossa on merkittävää kipukohtausten välillä esiintyvä taustakipu, jonka hoito voi olla vaikeaa.
Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)