Hemiplegiassa lihasjänteys ja liikemallit esiintyvät vain toisella puolella kehoa. Toinen puoli kehosta
toimii normaalisti.
Hemiplegian taustalla on usein sikiöaikana tapahtunut aivoverenvuoto tai aivovaurio. Vaurion sijainti ja syntyajankohta vaikuttavat oireisiin.
Toispuolihalvaus (myös hemiplegia) on tila, jossa henkilön vartalon toinen puoli on heikko tai halvaantunut, esimerkiksi toinen käsivarsi ja saman puolen jalka eivät toimi normaalisti. Tila voi olla synnynnäinen tai seuraus sairaudesta tai halvauksesta. Hemiplegian aiheuttaa yleisimmin jokin aivoverenkiertohäiriö, mutta kliinisen tilan voivat aiheuttaa myös selkäytimeen tai aivopuoliskoihin vaikuttavat vammat tai sairaudet.
CP-vamma voi myös vaikuttaa toisen aivopuoliskon toimintaan, jolloin kehon toisen puolen toiminnot ovat rajallisia. CP-vammaisilla hemiplegia ei aiheuta halvausta vaan spasmeja. Mikäli CP-vamman ainoa oire on toispuolinen halvaus, tilaa kutsutaan hemiplegiaksi.
Hemiplegiaa aiheuttaa myös mm. aurallisen migreenin harvinaiset alatyypit familiaalinen (suvuittain kulkeva) hemipleginen migreeni FHM sekä sporadinen (erillisenä esiintyvä) hemipleginen migreeni SHM. Osittaista toispuolihalvausta kutsutaan hemipareesiksi.
Hemiplegia eli toispuoleinen lihasjänteys
Hemiplegia tarkoittaa toispuoleisuutta. Tällaisessa tapauksessa poikkeava lihasjänteys ja liikemallit esiintyvät vain toisella puolella kehoa. Toinen puoli kehosta toimii lähes tai täysin normaalisti.
Hemiplegiaa aiheuttaa usein sikiöaikana tapahtunut aivoverenvuoto tai aivovaurio. Vaurion sijainti ja syntyajankohta vaikuttavat oireisiin.
Hemiplegiaan voi liittyä myös näkökenttäpuutoksia, oppimisvaikeuksia ja epilepsiaa.
Diplegia eli jalkojen toimintavaikeus
Diplegia tarkoittaa jalkojen toimintavaikeutta. Myös käsien toiminnassa on usein rajoitteita. Diplegiaa aiheuttavat usein keskosuuden erityisongelmat, kuten aivojen hapenpuute tai aivoverenvuoto.
Lihasjänteyden vaihtelu tai pakkoliikkeet riippuvat vaurion sijainnista. Diplegiaan voi liittyä vaikeuksia myös oppimisessa, toiminallisen näön käytössä tai kehon hahmottamisessa. Diplegiaa ja tetraplegiaa voi olla vaikea erottaa toisistaan.
Tetraplegia eli käsien ja jalkojen toimintarajoitteet
Tetraplegia on vaurio, joka aiheuttaa toimintarajoitteita kummallakin puolella käsissä ja jaloissa.
Spastinen tetraplegia tarkoittaa, että raajat ovat jäykät.
Dystoninen tetraplegia tarkoittaa, että lihasjänteys vaihtelee jäykästä velttoon.
Aivovaurion syntyminen on usein yhteydessä perinataaliajan akuutteihin elvytys- ja tehohoitotilanteisiin. Perinataaliaika tarkoittaa kehitysvaihetta, joka alkaa 23. raskausviikosta ja kestää ensimmäiseen syntymänjälkeisen viikkoon.
Atetoosi eli alhainen lihasjänteys
Atetoosi tarkoittaa alhaista lihasjänteyttä, koordinaatiovaikeuksia ja jatkuvaa tahatonta lihasliiketta.
Lihasliike voi olla pientä tai suurta ja esiintyä erityisesti kasvoissa tai käsissä. Atetoosi voi olla itsenäinen vamma tai esiintyä spastisen cp-oireyhtymän lisäoireena.
Ataksia eli motorinen häiriö
Atakasia tarkoitaa motorista häiriötä, jossa lihakset eivät toimi hallitusti. Henkilöllä on tällöin vaikeuksia tasapainossa ja liikkeen kohdistamisessa. Ataksia johtuu yleensä pikkuaivojen epämuodostumista.
Lähde:
http://finto.fi/yso/fi/page/p18956
https://www.cp-liitto.fi/tietoa/vammaryhmat/cp-vamma/toimintarajoitteet
Hemiplegian taustalla on usein sikiöaikana tapahtunut aivoverenvuoto tai aivovaurio. Vaurion sijainti ja syntyajankohta vaikuttavat oireisiin.
Toispuolihalvaus (myös hemiplegia) on tila, jossa henkilön vartalon toinen puoli on heikko tai halvaantunut, esimerkiksi toinen käsivarsi ja saman puolen jalka eivät toimi normaalisti. Tila voi olla synnynnäinen tai seuraus sairaudesta tai halvauksesta. Hemiplegian aiheuttaa yleisimmin jokin aivoverenkiertohäiriö, mutta kliinisen tilan voivat aiheuttaa myös selkäytimeen tai aivopuoliskoihin vaikuttavat vammat tai sairaudet.
CP-vamma voi myös vaikuttaa toisen aivopuoliskon toimintaan, jolloin kehon toisen puolen toiminnot ovat rajallisia. CP-vammaisilla hemiplegia ei aiheuta halvausta vaan spasmeja. Mikäli CP-vamman ainoa oire on toispuolinen halvaus, tilaa kutsutaan hemiplegiaksi.
Hemiplegiaa aiheuttaa myös mm. aurallisen migreenin harvinaiset alatyypit familiaalinen (suvuittain kulkeva) hemipleginen migreeni FHM sekä sporadinen (erillisenä esiintyvä) hemipleginen migreeni SHM. Osittaista toispuolihalvausta kutsutaan hemipareesiksi.
Hemiplegia eli toispuoleinen lihasjänteys
Hemiplegia tarkoittaa toispuoleisuutta. Tällaisessa tapauksessa poikkeava lihasjänteys ja liikemallit esiintyvät vain toisella puolella kehoa. Toinen puoli kehosta toimii lähes tai täysin normaalisti.
Hemiplegiaa aiheuttaa usein sikiöaikana tapahtunut aivoverenvuoto tai aivovaurio. Vaurion sijainti ja syntyajankohta vaikuttavat oireisiin.Hemiplegiaan voi liittyä myös näkökenttäpuutoksia, oppimisvaikeuksia ja epilepsiaa.
Diplegia eli jalkojen toimintavaikeus
Diplegia tarkoittaa jalkojen toimintavaikeutta. Myös käsien toiminnassa on usein rajoitteita. Diplegiaa aiheuttavat usein keskosuuden erityisongelmat, kuten aivojen hapenpuute tai aivoverenvuoto.
Lihasjänteyden vaihtelu tai pakkoliikkeet riippuvat vaurion sijainnista. Diplegiaan voi liittyä vaikeuksia myös oppimisessa, toiminallisen näön käytössä tai kehon hahmottamisessa. Diplegiaa ja tetraplegiaa voi olla vaikea erottaa toisistaan.
Tetraplegia eli käsien ja jalkojen toimintarajoitteet
Tetraplegia on vaurio, joka aiheuttaa toimintarajoitteita kummallakin puolella käsissä ja jaloissa.
Spastinen tetraplegia tarkoittaa, että raajat ovat jäykät.
Dystoninen tetraplegia tarkoittaa, että lihasjänteys vaihtelee jäykästä velttoon.
Aivovaurion syntyminen on usein yhteydessä perinataaliajan akuutteihin elvytys- ja tehohoitotilanteisiin. Perinataaliaika tarkoittaa kehitysvaihetta, joka alkaa 23. raskausviikosta ja kestää ensimmäiseen syntymänjälkeisen viikkoon.
Atetoosi eli alhainen lihasjänteys
Atetoosi tarkoittaa alhaista lihasjänteyttä, koordinaatiovaikeuksia ja jatkuvaa tahatonta lihasliiketta.
Lihasliike voi olla pientä tai suurta ja esiintyä erityisesti kasvoissa tai käsissä. Atetoosi voi olla itsenäinen vamma tai esiintyä spastisen cp-oireyhtymän lisäoireena.
Ataksia eli motorinen häiriö
Atakasia tarkoitaa motorista häiriötä, jossa lihakset eivät toimi hallitusti. Henkilöllä on tällöin vaikeuksia tasapainossa ja liikkeen kohdistamisessa. Ataksia johtuu yleensä pikkuaivojen epämuodostumista.
Lähde:
http://finto.fi/yso/fi/page/p18956
https://www.cp-liitto.fi/tietoa/vammaryhmat/cp-vamma/toimintarajoitteet
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti