Psykopatian tiedetään olevan varsin vahvasti perinnöllistä, mutta Koistinahon mukaan tähän asti ei ole tiedetty, liittyykö siihen poikkeavuutta geenien tai proteiinien ilmentymisessä hermosoluissa.
Psykopatia on viralliseen tautiluokitukseen kuulumaton luonnehäiriö, jota voidaan mitata luotettavasti. Sille ominaisia piirteitä ovat pinnallinen viehätysvoima, itsekeskeisyys sekä myötäelämiskyvyn, syyllisyydentunnon ja pidäkkeiden puute. Psykopaatille tyypillisiä ovat julmuus, epäsosiaaliset teot, alkoholin ja huumeiden käyttö, vastuuttomuus ja moraalittomuus. Kokonaisväestöstä noin yksi prosentti voidaan kategorisoida psykopaateiksi. Psykopatiasta kärsivää henkilöä kutsutaan psykopaatiksi.
Lapsuudessa ja nuoruudessa psykopatiaan usein liittyy eläinten kiduttamista tai pyromaniaa. Alle 18-vuotiasta ei kuitenkaan diagnosoida psykopaatiksi, sillä se voisi vaikuttaa negatiivisesti hänen kehitykseensä. Alle 18-vuotiaita joilla epäillään psykopatiaa, käytetään pehmeämpää diagnoosia käytöshäiriö (engl. conduct disorder). Impulsiivisuus selittää psykopaatin taipumusta väkivaltarikollisuuteen. Päihteiden ongelmakäyttö psykopaateilla liittyy aivojen palkitsevuusmekanismeihin, jotka ovat psykopatiasta kärsivällä erilaiset ja päihteen käytön palkitsevuus lisää todennäköisyyttä tulla päihderiippuvaiseksi.
Lääketieteessä vallitsee konsensus, että psykopatiaa ei voi hoitaa. Sen lisäksi aikuisiän psykopatiaa ei pitäisi ryhtyä hoitamaan, sillä ryhmäterapiassa psykopaatti ammentaa muista informaatiota, jota hän käyttää myöhemmin hyväkseen muille haitallisella tavalla. Hoitomotivaatio myös puuttuu, koska psykopaatti ei koe että hänessä on mitään korjattavaa. Psykopaatit ovat usein vankilassa tai muissa rikosseuraamusmenettelyissä. Naisten psykopatiaan liittyy nuorena harjoitettua prostituutiota.
Tutkimuksessa löytyneet geeni-ilmentymät selittävät muun muassa psykopaattien empatiakyvyn puuttumista.
Psykopatiaan liittyy muun muassa suuri itsekeskeisyys, myötäelämiskyvyn ja syyllisyydentunnon puute ja impulsiivisuus. Lisäksi tyypillistä on julmuus, epäsosiaaliset teot ja alkoholin sekä huumeiden käyttö.
Psykopatian on tiedetty olevan vahvasti perinnöllistä, mutta tähän
asti on ollut epäselvää, liittyykö siihen poikkeavuutta geenien tai
proteiinien ilmentymisessä hermosoluissa.
Tulosten mukaan jotkut geenit psykopaateilla näyttävät olevan todella poikkeuksellisen aktiivisia ja tuottavan epätavallisen suuren määrän aivotoimintaa sääteleviä proteiineja, tai vaihtoehtoisesti vähän proteiinia verrattuna keskivertoväestöön.
Monet näistä geeneistä on aiemmin liitetty myös autismiin. Koistinahon mukaan autismiryhmän taudit ovat kehitysbiologisia sisaruksia, joilla on samankaltaisia geenimuutoksia. Autismi on aiemmin liitetty muun muassa skitsofreniaan ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön.
Kelloa taaksepäin
Tutkimukseen osallistui päihderiippuvaisia psykopaattisia väkivaltarikollisia, pelkästään päihderiippuvaisia henkilöitä, ja terveitä verrokkeja.
Tutkittavista otettiin ihonäyte, jonka soluista valmistetuista kantasoluista tehtiin aivosoluja.
Tulosten mukaan jotkut geenit psykopaateilla näyttävät olevan todella poikkeuksellisen aktiivisia ja tuottavan epätavallisen suuren määrän aivotoimintaa sääteleviä proteiineja, tai vaihtoehtoisesti vähän proteiinia verrattuna keskivertoväestöön.
Monet näistä geeneistä on aiemmin liitetty myös autismiin. Koistinahon mukaan autismiryhmän taudit ovat kehitysbiologisia sisaruksia, joilla on samankaltaisia geenimuutoksia. Autismi on aiemmin liitetty muun muassa skitsofreniaan ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön.
Kelloa taaksepäin
Tutkimukseen osallistui päihderiippuvaisia psykopaattisia väkivaltarikollisia, pelkästään päihderiippuvaisia henkilöitä, ja terveitä verrokkeja.
Tutkittavista otettiin ihonäyte, jonka soluista valmistetuista kantasoluista tehtiin aivosoluja.
Nämä hermosolut vastasivat raskauden toisen kolmanneksen kehitysvaihetta. Toisin sanoen potilaiden osalta kelloja käännettiin taaksepäin ja katsottiin, miltä heidän aivonsa näyttivät raskauden aikana.
Psykopatian syntyyn voitaisiin siis ehkä vaikuttaa jo lapsuudesta
alkaen, jos soluista nähtäisiin, onko henkilölle kehittymässä psykopatia.
Tiedetään, että pieni osa ihmisistä on vastuussa isosta osasta henkirikoksia.
Aikuisen psykopatiaa on vaikeaa hoitaa, koska aikuiset psykopaatit
eivät ole hoitomyönteisiä eikä kovin tehokasta hoitomuotoa ole olemassa.
Sen sijaan, jos lapsuudessa voitaisiin kasvatuksellisesti tukea niitä,
joilla riski psykopatiaan on, ja aloittaa mahdollinen lääkehoito,
saattaisi psykopatian ehkäisy tai sen lieveneminen olla mahdollista.
Lääkehoito suunnattaisiin tutkimuksen perusteella opioidijärjestelmän poikkeavaan toimintaan.
Mahdollinen hoito voisi olla pitkävaikutteinen naltreksoni- tai buprenorfiini-injektio.
Psykopatia on vaikeahoitoinen muun muassa siksi, että psykopaatit eivät ole hoitomyönteisiä. Tämä tyyppiset lääkkeet voisivat kuitenkin auttaa, koska ne kohdistuvat juuri opioidijärjestelmään.
Erilainen järjestelmä
Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, kuinka aivojen opioidijärjestelmä voi säädellä empatiaa, eli kykyämme asettua toisen ihmisen asemaan ja eläytyä esimerkiksi toisten kärsimykseen.
Tutkijan mukaan aivojen opioidijärjestelmää tarvitaan muun muassa suojautumaan stressiltä. Sen toimintahäiriö voi estää myötätunnon ihmisen kivun ja hädän näkemisen yhteydessä.
Opioidien, eli vahvojen keskushermostoon vaikuttavien aineiden väärinkäyttö ja opioidijärjestelmän
suuri aktiivisuus johtavat euforian tunteeseen,
jolloin elämä tuntuu huolettomalta.
Psykopaateilla poikkeava järjestelmä voi selittää sen, miksi he haluavat opioidijohdannaisia ja tarvitsevat julmia tekoja.
Psykopatia on antisosiaalisen käyttäytymisen äärimmäinen ilmenemismuoto. Arviolta yksi prosentti yleisväestöstä ja 10–30 prosenttia rikoksista tuomituista on psykopaatteja.
Lääkehoito suunnattaisiin tutkimuksen perusteella opioidijärjestelmän poikkeavaan toimintaan.
Mahdollinen hoito voisi olla pitkävaikutteinen naltreksoni- tai buprenorfiini-injektio.
Psykopatia on vaikeahoitoinen muun muassa siksi, että psykopaatit eivät ole hoitomyönteisiä. Tämä tyyppiset lääkkeet voisivat kuitenkin auttaa, koska ne kohdistuvat juuri opioidijärjestelmään.
Erilainen järjestelmä
Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, kuinka aivojen opioidijärjestelmä voi säädellä empatiaa, eli kykyämme asettua toisen ihmisen asemaan ja eläytyä esimerkiksi toisten kärsimykseen.
Tutkijan mukaan aivojen opioidijärjestelmää tarvitaan muun muassa suojautumaan stressiltä. Sen toimintahäiriö voi estää myötätunnon ihmisen kivun ja hädän näkemisen yhteydessä.
Opioidien, eli vahvojen keskushermostoon vaikuttavien aineiden väärinkäyttö ja opioidijärjestelmän
Psykopaateilla poikkeava järjestelmä voi selittää sen, miksi he haluavat opioidijohdannaisia ja tarvitsevat julmia tekoja.
Psykopatia on antisosiaalisen käyttäytymisen äärimmäinen ilmenemismuoto. Arviolta yksi prosentti yleisväestöstä ja 10–30 prosenttia rikoksista tuomituista on psykopaatteja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti