Nuoret haluaisivat leikata eläkkeitä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden nimissä. Eläkeläisten
etujärjestö tyrmää hankkeet.
Nuorten eläkeikä nousee, sillä väestöennuste näyttää synkältä. Syntyvyyden laskun uskotaan näkyvän eläkejärjestelmässä viimeistään 2050-luvulla. Vuonna 1965 syntyneen alin vanhuuseläkeikä on hieman yli 65 vuotta, 1975 syntyneen yli 66 vuotta ja vuonna 2000 syntyneen jo reilut 68 vuotta.
Jos eläkerahastojen sijoitustuotot eivät riitä eläkkeisiin, eläkemaksuja on korotettava ja ehkä eläkkeitäkin leikattava.
Mediaanieläke oli vuoden 2018 lopussa bruttona 1 459 euroa kuukaudessa. Puolet eläkkeensaajistamme sai siis eläkettä tuon summan alle. Lähes 40 prosentilla eläke jäi alle 1 250 euron kuukaudessa. Heistä kaksi kolmesta on naisia, hän kertoo.
Esimerkiksi Vihreät nuoret haluaisi leikata työeläkkeitä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden nimissä. Järjestö kertoi asiasta elokuussa 2018.
Nykypäivän eläkeläiset kantavat huolta nuoremmista sukupolvista ja antavat tutkitusti oman panoksensa heidän elämänsä parantamiseksi.
Isovanhemmuuden ketjusta täytyy pitää huolta.
Rakennetaan maatamme toinen toistaan tukien ja kannustaen, ei repien ja
riidellen. Pidetään yhdessä huolta siitä, että silta yli sukupolvien
kantaa nyt ja tulevaisuudessa,
Vanhuuseläkeiät eri maissa
EU-maissa 65 vuoden eläkeikä on tällä hetkellä yleinen. Espanja, Tanska, Saksa ja Ranska ovat nostamassa vanhuuseläkeiän 65:stä 67 vuoteen. Britanniassa ja Irlannissa tavoitteeksi on asetettu 68 vuoden ikä.
Yhä useammassa maassa eläkeikä on sidottu elinajanodotteen kehitykseen. Suomen lisäksi tällainen mekanismi on käytössä Hollannissa, Italiassa, Kreikassa, Kyproksella, Portugalissa, Slovakiassa, Tanskassa ja Virossa. Myös Isossa-Britanniassa eläkeikää tullaan nostamaan mekaanisten korotusten jälkeen elinajanodote huomioiden.
Eläkeiän muutokset ajoittuvat eri maissa pääosin vuosien 2020 ja 2030 välille.
Joissain maissa on käytössä eri eläkeiät miehille ja naisille. Naisten eläkeikä on tällöin miesten eläkeikää alempi. Eläkeikien nousemisen yhteydessä sukupuolien eroista kuitenkin pääsääntöisesti luovutaan naisten eläkeikien noustessa miehiä vastaaviksi.
Nykyinen vanhuuseläkeikä (2019)
Katso eri maiden eläkeiät ja päätökset eläkeiän nostamisesta tarkemmin seuraavasta vertailutaulukosta. Taulukossa on mainittu ensin työeläkeikä, jonka jälkeen kansaneläkeikä, mikäli se poikkeaa edellisestä. Taulukkoon on merkitty myös miesten ja naisten mahdolliset eri eläkeiät.
Taulukon eläkeikä tarkoittaa alinta ikää, jolloin lakisääteisen eläkkeen voi nostaa vähentämättömänä. Eläkkeen voi useimmiten ottaa maksuun myös ikärajan saavuttamisen jälkeen. Tällöin siihen tehdään yleensä lykkäyskorotus.
Useissa maissa on käytössä myös erilaisia varhaiseläkejärjestelyjä, jolloin eläke voidaan myöntää ennen yleistä vanhuuseläkeikää. Osassa maita varhaiseläke voidaan myöntää myös vähentämättömänä pitkän vakuutusajan perusteella. Nämä erityisjärjestelyt eivät ole merkitty taulukkoon. Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa on käytössä joustava eläkeikä. Eläkkeen voi tällöin nostaa halutessaan ikärajojen sisällä.
Lähde:
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006221750.html
https://www.etk.fi/elakejarjestelmat/kansainvalinen-vertailu/elakeiat/
Nuorten eläkeikä nousee, sillä väestöennuste näyttää synkältä. Syntyvyyden laskun uskotaan näkyvän eläkejärjestelmässä viimeistään 2050-luvulla. Vuonna 1965 syntyneen alin vanhuuseläkeikä on hieman yli 65 vuotta, 1975 syntyneen yli 66 vuotta ja vuonna 2000 syntyneen jo reilut 68 vuotta.
Jos eläkerahastojen sijoitustuotot eivät riitä eläkkeisiin, eläkemaksuja on korotettava ja ehkä eläkkeitäkin leikattava.
Mediaanieläke oli vuoden 2018 lopussa bruttona 1 459 euroa kuukaudessa. Puolet eläkkeensaajistamme sai siis eläkettä tuon summan alle. Lähes 40 prosentilla eläke jäi alle 1 250 euron kuukaudessa. Heistä kaksi kolmesta on naisia, hän kertoo.
Esimerkiksi Vihreät nuoret haluaisi leikata työeläkkeitä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden nimissä. Järjestö kertoi asiasta elokuussa 2018.
Nykypäivän eläkeläiset kantavat huolta nuoremmista sukupolvista ja antavat tutkitusti oman panoksensa heidän elämänsä parantamiseksi.
Vanhuuseläkeiät eri maissa
EU-maissa 65 vuoden eläkeikä on tällä hetkellä yleinen. Espanja, Tanska, Saksa ja Ranska ovat nostamassa vanhuuseläkeiän 65:stä 67 vuoteen. Britanniassa ja Irlannissa tavoitteeksi on asetettu 68 vuoden ikä.
Yhä useammassa maassa eläkeikä on sidottu elinajanodotteen kehitykseen. Suomen lisäksi tällainen mekanismi on käytössä Hollannissa, Italiassa, Kreikassa, Kyproksella, Portugalissa, Slovakiassa, Tanskassa ja Virossa. Myös Isossa-Britanniassa eläkeikää tullaan nostamaan mekaanisten korotusten jälkeen elinajanodote huomioiden.
Eläkeiän muutokset ajoittuvat eri maissa pääosin vuosien 2020 ja 2030 välille.
Joissain maissa on käytössä eri eläkeiät miehille ja naisille. Naisten eläkeikä on tällöin miesten eläkeikää alempi. Eläkeikien nousemisen yhteydessä sukupuolien eroista kuitenkin pääsääntöisesti luovutaan naisten eläkeikien noustessa miehiä vastaaviksi.
Nykyinen vanhuuseläkeikä (2019)
Katso eri maiden eläkeiät ja päätökset eläkeiän nostamisesta tarkemmin seuraavasta vertailutaulukosta. Taulukossa on mainittu ensin työeläkeikä, jonka jälkeen kansaneläkeikä, mikäli se poikkeaa edellisestä. Taulukkoon on merkitty myös miesten ja naisten mahdolliset eri eläkeiät.
Taulukon eläkeikä tarkoittaa alinta ikää, jolloin lakisääteisen eläkkeen voi nostaa vähentämättömänä. Eläkkeen voi useimmiten ottaa maksuun myös ikärajan saavuttamisen jälkeen. Tällöin siihen tehdään yleensä lykkäyskorotus.
Useissa maissa on käytössä myös erilaisia varhaiseläkejärjestelyjä, jolloin eläke voidaan myöntää ennen yleistä vanhuuseläkeikää. Osassa maita varhaiseläke voidaan myöntää myös vähentämättömänä pitkän vakuutusajan perusteella. Nämä erityisjärjestelyt eivät ole merkitty taulukkoon. Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa on käytössä joustava eläkeikä. Eläkkeen voi tällöin nostaa halutessaan ikärajojen sisällä.
Lähde:
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006221750.html
https://www.etk.fi/elakejarjestelmat/kansainvalinen-vertailu/elakeiat/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti