Motorinen kehitys

Lapsen motorinen kehitys on hyvin yksilöllistä ja siihen vaikuttavat monet tekijät kuten perimä, temperamentti, aktiivisuus ja elinolosuhteet. Lapsuusaika on tärkeä vaihe lapsen psykomotoristen perustaitojen oppimisessa. Kehon tuntemuksen lisäksi on tärkeää, että lapsi oppii käyttämään mahdollisimman monipuolisesti kehoaan arjen tilanteissa. Lapsen kehitys tapahtuu portaittain ja yhden kehitysvaiheen viivästyminen vaikuttaa seuraaviin kehitysvaiheisiin. Vauva oppii hallitsemaan ensin pään liikkeet ja sitten vartalon liikkeet ja asennot. Lapsi ottaa kehitysaskeleet omassa yksilöllisessä tahdissaan.

Vauva tarvitsee kehittyäkseen vuorovaikutussuhteen toiseen ihmiseen. Vauvalla on valmiuksia ja tarve vuorovaikutukseen syntymästä alkaen. Pysyvä ja läheinen suhde toiseen tai molempiin vanhempiin on ensiarvoista. Lapsen kehityksen kannalta on tärkeää, että hänelle kehittyy vauvavaiheessa ja varhaisvuosina hyvä perusturvallisuus.

Lasten motoriset taidot kehittyvät yksilöllisesti. Arkisissa puuhissa lasta voi havainnoida ja tukea motoriikan kehittymisessä. Motorinen kehitys on tärkeä osa lapsen kasvua ja kokonaiskehitystä. Motoriset taidot luovat liikkumisen perustan ja otollisin aika näiden taitojen oppimiseen on ikävuodet 2 – 7. Motoriset taidot jaetaan kolmeen osaan; karkeamotoriset taidot (mm. juokseminen ja hyppääminen), hienomotoriset taidot (mm. kirjoittaminen ja kengännauhojen solmiminen) sekä havaintomotoriset taidot (esim. miten lapsi hahmottaa omaa kehoaan suhteessa ympäröivään tilaan, aikaan ja voimaan). Me vanhemmat voimme tukea ja havainnoida oman lapsemme motorisia taitoja. Tällöin kannattaa tarkastella lapsen liikkumista kolmen eri taidon kautta; tasapaino (mm. pystyasennot, väistäminen, kieriminen), liikkuminen (mm. kävely, juoksu, hyppiminen, kiipeily, konkkaaminen) ja käsittely (mm. heittäminen, pomputtaminen, kiinniottaminen).

Miten tukea lapsen motoriikkaa?

Jos vanhemmalle herää epäilys, että lapsi tarvitsee tukea motoristen taitojen kehittämiseen, kannattaa havainnoida lasta arkisissa puuhissa. Tunnistamalla missä tilanteissa tai taidoissa lapsi eniten tarvitsee tukea, on helpompi etsiä apua ja tukea. Ota asia rohkeasti puheeksi myös päivähoidossa tai koulussa ja kysy miten lapsella siellä sujuu. Motorisen oppimisen vaikeuksia esiintyy noin 5-6 % ikäluokasta, ja lievempiä motoriikan haasteita havaitaan arviolta jopa joka kymmenennellä lapsella. Kaikille lapsille on tärkeää, että he saavat mahdollisuuden kasvattaa luottamusta omiin taitoihin. Tämä tarkoittaa, että he saavat kehuja ja kiitosta onnistumisesta, yrittämisestä ja innokkuudesta. Kun lapsi alkaa luottaa omaan taitoihinsa, motivaatio liikkumiseen lisääntyy ja taidot kehittyvät. Vanhempina voimme tarjota lapselle mahdollisimman monia erilaisia liikkumispaikkoja ja – ympäristöjä. Mitä useammin lapsi pääsee haastamaan taitonsa ja harjoittelemaan sekä saa mahdollisuuden kokeilla ja myös epäonnistua, sen paremmin lapsen taidot kehittyvät. Pyri välttämään liikaa varoittelua tai jatkuvaa ohjaamista. Kokeilemalla ja välillä epäonnistumallakin lapsi saa kokemuksia, jotka rakentavat varmuutta juuri siihen tilanteeseen tai taitoon.

Vauvan kehitys ensimmäisen vuoden aikana on huikeaa seurattavaa. Vauva siirtyy vanhemman sylistä lattialle touhuilemaan ja lopulta vappuen omin jaloin liikkeelle. Seuraavassa tiivistelmä vauvan kehitysvaiheista 0-6 kk iässä. Listaa lukiessa on hyvä muistaa, että jokainen vauva kehittyy omaan yksilölliseen tahtiinsa. Tässä listauksessa mainitut iät ja kehitysvaiheet ovat viitteellisiä. Jos oman lapsen kehitys mietityttää, kannattaa asia ottaa esiin neuvolassa terveyenhoitajan kanssa.

0-1 kk
Reagoi valoisuuden vaihteluihin, väreihin, ääniin ja muotoihin.
Vauva katselee vanhempiaan tarkasti ja matkii aikuisen ilmeitä.
Kasvot kiinnostavat. Vauva näkee noin 20-40 cm:n päähän.
Säpsähtää kovia ääniä, nauttii ihmisäänistä.
Kuukauden ikää lähestyessä tuottaa muutakin ääntä kuin itkua.
Ensimmäinen hymy annetaan vanhemmalle n. 6 vk:n ikäisenä. Samoihin aikoihin itketään ensimmäiset kyyneleet.
Vauva kääntää päänsä sivulle vatsamakuulla

2 kk
Vauva kohottaa päätään vatsalla ollessaan.
Selällään nostaa kyynärvarret ajoittain alustasta
Availee nyrkkejään
Potkii vuoroittain molemmilla jaloilla
Nauttii seurustelusta
Rauhoittuu sylissä, nähdessään kasvot ja kuullessaan ääniä
Harjoittelee erilaisten äänteiden muodostamista

3 kk
Osaa kohdistaa katseensa
Hän tavoittelee leluja ja yrittää tarttua.
Tunnistaa perheenjäseniään
Kääntyy kohti kuulemiaan ääniä
Lapsi jokeltelee ja kujertelee 2–3 kk:n iästä alkaen.

4 kk
Varaa alaraajoihin koko jalkaterällään
Tapailee esineitä, kiinnostuu leluista, nauttii leikkimisestä
Nostaa vatsallaan rintakehän alustasta ja kannattaa päätään
Alkaa kiinnostumaan muista lapsista.
Nauraa ääneen ja voi kiljua riemusta.

5 kk
Jäljittelee kuulemiaan ääniä
Vauva tarttuu esineisiin kahdella kädellä ja vie ne suuhunsa.
Voi jo kääntyä vatsalta selälleen ja päinvastoin
Kohottaa ylävartaloaan kyynärvarsien varassa
Löytää omat varpaansa

6 kk
Istuessa hyvä selän tasapaino, voi istua tuettuna pieniä aikoja
Nojaa vatsamakuulla suorille käsille
Tarttuu usein jo esineisiin yhdellä kädellä ja siirtää niitä kädestä toiseen
Tunnistaa nimensä
Erottaa lapsen aikuisesta ja tutut vieraista
Ensimmäinen hammas puhkeaa tavallisimmin alas eteen 4–8 kk:n iässä.

Lähde:
https://yle.fi/aihe/termi/finto/httpwwwysofiontokokop8524/motorinen-kehitys
https://lapsuus.ouka.fi/lapsen-ikakaudet/vauvaika/motorinen-kehitys/
https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/0-1-v/
https://neuvokasperhe.fi/liikunta/lapsen-motoristen-taitojen-vahvistaminen
https://www.hyvakysymys.fi/artikkeli/vauvan-kehitysvaiheet-0-6-kk/