Lähihoitajan tietosuoja tieto

Henkilötietojen käsittely tarkoittaa esimerkiksi henkilötietojen keräämistä, säilyttämistä, käyttöä, siirtämistä ja luovuttamista. Kaikki henkilötietoihin kohdistuvat toimenpiteet henkilötietojen käsittelyn suunnittelusta henkilötietojen poistamiseen ovat henkilötietojen käsittelyä.

Tietosuojaperiaatteet henkilötietojen käsittelyssä
Henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava aina tietosuojalainsäädännön mukaisia tietosuojaperiaatteita.

• Tietosuojaperiaatteiden mukaan henkilötietoja on
• käsiteltävä lainmukaisesti, asianmukaisesti ja rekisteröidyn kannalta läpinäkyvästi
• käsiteltävä luottamuksellisesti ja turvallisesti
• kerättävä ja käsiteltävä tiettyä, nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten
• kerättävä vain tarpeellinen määrä henkilötietojen käsittelyn tarkoitukseen nähden
• päivitettävä aina tarvittaessa ‒ epätarkat ja virheelliset henkilötiedot on poistettava tai oikaistava viipymättä
• säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen tietojenkäsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten.

Milloin potilastietoja voidaan luovuttaa?

Potilastiedot ovat salassa pidettäviä. Niitä voi luovuttaa sivulliselle eli muulle kuin samassa terveydenhuollon toimintayksikössä potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuville henkilöille joko potilaan suostumuksella tai silloin, jos oikeudesta tietojen luovuttamiseen tai saamiseen säädetään lainsäädännössä.
Tietojen luovuttaja on vastuussa siitä, että luovuttaminen tapahtuu lainmukaisesti. Tietoja pyytävältä taholta on tarvittaessa syytä pyytää lisätietoja esimerkiksi siitä, mihin tarkoitukseen tietoja tarvitaan sekä minkä lain säännöksen perusteella tietoja pyydetään.

Salassa pidosta saa poiketa ja salassapidettäviä tietoja saa antaa sivulliselle ainoastaan  potilaan nimenomaisella suostumuksella tai jos tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen on erikseen laissa säädetty.
Terveydenhuollon ammattihenkilöt eivät saa lähtökohtaisesti käsitellä salassa pidettäviä potilastietoja kuin varsinaiseen hoitosuhteeseen liittyvissä tilanteissa. Mikäli terveydenhuollon ammattihenkilö käyttää anonymisoituja potilastietoja myös muissa yhteyksissä (esimerkiksi sosiaalinen media, koulutukset jne.), tietojen käyttämiseen tulee suhtautua hyvin pidättyväisesti.

Voiko saada potilastietoja?

Potilastiedot ovat salassa pidettäviä, eikä niitä saa luovuttaa sivulliselle ilman potilaan suostumusta tai luovuttamiseen oikeuttavaa lain säännöstä. Myös potilaan omaiset ovat sivullisia, eikä heillekään yleensä voida luovuttaa potilastietoja ilman potilaan suostumusta.
Jos täysi-ikäinen potilas ei pysty päättämään hoidostaan esimerkiksi mielenterveyden häiriön, kehitysvammaisuuden tai muun syyn vuoksi, ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä on kuultava potilaan laillista edustajaa, lähiomaista tai muuta läheistä sen selvittämiseksi, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Hoitoon on tällöin saatava potilaan laillisen edustajan, lähiomaisen tai muun läheisen suostumus. Jotta tällainen henkilö kykenee arvioimaan suostumuksen antamista, hänellä on oikeus saada kuulemista ja suostumuksen antamista varten tarpeelliset tiedot potilaan terveydentilasta.

Saako tietoja luovuttaa Potilasvakuutuskeskukselle?

Potilasvahinkolain mukaan Potilasvakuutuskeskuksella on oikeus saada sellaiset tiedot, joita tarvitaan korvauksen perusteen ja korvausvelvollisuuden laajuuden määrittämiseen. Oikeuteen ei vaikuta se, mitä salassapitovelvollisuudesta tai henkilörekisteritietojen luovuttamisesta muualla säädetään. Potilasvakuutuskeskukselle ei saa luovuttaa tietoja, jotka ovat potilasvahinkoasian käsittelemisen kannalta tarpeettomia. Esimerkiksi potilaan koko sairauskertomuksen saa luovuttaa Potilasvakuutuskeskukselle vain poikkeustapauksessa.

Vaitiolovelvollisuus
Terveydenhuollon ammattihenkilöiden salassapitovelvollisuudesta on säädetty laissa terveydenhuollon ammattilaisena. Terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa sivulliselle luvatta ilmaista yksityisen tai perheen salaisuutta, josta hän asemansa tai tehtävänsä perusteella on saanut tiedon. Salassapitovelvollisuus säilyy ammatinharjoittamisen päättymisen jälkeen.
Vaitiolovelvollisuus koskee myös harjoittelijoita ja muita viranomaisessa tosiasiallisesti toimivia samoin kuin viranomaisen toimeksiannosta toimivia tai toimeksiantotehtävää hoitavan palveluksessa olevia. Vaitiolovelvollisia ovat muun muassa viranomaisissa toimivat siviilipalvelumiehet ja terveydenhuoltoalaa opiskelevat sairaalassa toimivat harjoittelijat. Sisällöllisesti vaitiolovelvollisuus on laaja. Sen syntymiseen riittää, että tiedot on saatu sellaisissa olosuhteissa, että ne voidaan katsoa luottamuksellisiksi. Vaitiolovelvollisuus jatkuu senkin jälkeen, kun henkilö ei enää ole siinä asemassa, jossa hän on saanut tiedon luottamuksellisista seikoista.
Yksityinen terveydenhuollon palvelun tuottajan palveluksessa olevan sekä muiden sen tehtäviä suorittavien tai sen tiloissa työskentelevien vaitiolovelvollisuudesta säädetään laissa yksityisestä terveydenhuollosta. Nämä eivät saa luvatta ilmaista, mitä he asemansa, tehtävänsä tai työnsä vuoksi ovat saaneet tietää toisen terveydentilasta, sairaudesta tai vammaisuudesta taikka häneen kohdistuvista toimenpiteistä tai muista vastaavista seikoista. Vaitiolovelvollisuus säilyy palvelussuhteen tai tehtävän päättymisen jälkeen.

Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus

vaitiolovelvollisuus

 Vatiolovelvollisuus

Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus

Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus

Brexit ja vaikutukset ammatinharjoittamisoikeuksien myöntämiseen Suomessa

18.2.2019 11:00 / Uutinen 

Yhdistynyt kuningaskunta (jäljempänä UK) on 29.3.2017 jättänyt ilmoituksen aikomuksestaan erota Euroopan Unionista perussopimuksen artiklan 50 mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että ellei erilliseen erosopimukseen päästä ennen 30.3.2019 tai ellei EU-eropäivää siirretä, mitään unionin primääri- ja sekundäärilainsäädäntöä ei sovelleta UK:n osalta 30.3.2019 (00:00 CET) lähtien. Tämä koskee myös ammattipätevyyden tunnustamista koskevaa direktiiviä (2005/36/EY, ns. ammattipätevyysdirektiivi), jonka nojalla Valvira myöntää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille ammatinharjoittamisoikeuksia.

Valviran näkemyksen mukaan Brexitin toteutuessa UK on 30.3.2019 alkaen EU/ETA-alueen ulkopuolinen valtio eli kolmas maa, joka tarkoittaa seuraavaa

1. Jos tutkinto on aloitettu ja suoritettu kokonaisuudessaan loppuun ennen 30.3.2019, on kyse toisessa EU/ETA-valtiossa suoritetusta tutkinnosta.  Jos tutkinto on suoritettu 30.3.2019 tai sen jälkeen, on kyse EU/ETA-alueen ulkopuolella eli 3. maassa suoritetusta tutkinnosta. Hakemusohjeet täältä:
   Sosiaalihuolto, Sosiaalihuollon ammatilliset oikeudet, Ulkomailla tutkinnon suorittaneet, EU/Eta-Valtioiden ulkopuolella suorittaneet tutkinnon, Terveydenhuolto, Ammatioikeudet, Hakemusohjeet, EU/Eta-Valtioiden ulkopuolella kouluttautuneet.
2. Jos on kyse sellaisesta ammatista tai koulutuksesta, joka ei ole säännelty UK:ssa ja hakija haluaa suorittaa yhden vuoden työkokemuksen päästääkseen yleisen tunnustamisjärjestelmän piiriin, tulee työkokemus hankkia jossakin toisessa jäsenvaltiossa, kuin UK:ssa, jossa koulutus ja ammatti ei ole säännelty.
3. Jos lääketieteen opintojen 4 vuotta tai 5 vuotta tulee täyteen 30.3.2019 tai sen jälkeen ja opiskelija haluaa saada oikeuden toimia tilapäisesti opiskelijastatuksella lääkärin tehtävissä, kohdellaan häntä 3. maassa opiskelevana henkilönä. Tämä tarkoittaa sitä, että lääketieteen opiskelija voi toimia tilapäisesti lääkärin tehtävässä Suomessa suoritettuaan 5. ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja lisäksi Tampereen yliopiston järjestämän kolmivaiheisen kuulustelun 1. osan (kliiniset tiedot). 4 vuoden opiskelijaoikeuden saaminen ei ole enää 30.3.2019 tai sen jälkeen mahdollista.