Fysioterapia on terapiaa, jonka keskeisenä tavoitteena on ylläpitää ja parantaa ihmisten toimintakykyä ja liikkumista. Yleensä fysioterapian toimenpiteet kohdentuvat synnynnäisen vamman, sairauden, tapaturman tai ikääntymisen aiheuttamaan alentuneen toimintakyvyn edistämiseen fysioterapeuttisen ohjauksen ja neuvonnan, terapeuttisen harjoittelun sekä manuaalisen terapian keinoin. Kipu- ja oirehoitoina käytetään mm. fysikaalisia hoitoja. Fysioterapia on osa julkista ja yksityistä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujärjestelmää.
https://www.youtube.com/watch?v=Pt6l-FF2Ezo
Fysioterapiassa arvioidaan kuntoutujan terveyttä, liikkumista, toimintakykyä ja toimintarajoitteita hänen toimintaympäristössään. Arvioinnin perusteella laaditaan fysioterapiasuunnitelma, jota myös seurataan. Fysioterapeutti arvioi myös apuvälinetarvetta ja ohjaa niiden käyttöä. Kuntoutujaa aktivoidaan ja ohjataan ottamaan itse vastuuta omasta terveydestään, toimintakyvystään ja niiden edistämiseen liittyvistä valinnoista yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa.
Fysioterapeutti on kehon toiminnan ja liikkeen havainnoinnin, analysoinnin ja ohjaamisen asiantuntija.
Fysioterapian tarkoituksena on ylläpitää tai vahvistaa asiakkaan psykofyysissosiaalista toimintakykyä, ei pelkästään fyysistä kuten helposti ajatellaan.
Fyysistä toimintakykyä ei pystytä erottelemaan esimerkiksi psyykkisestä, joten ihmistä tulee hoitaa aina kokonaisvaltaisesti kaikki osa-alueet huomioon ottaen.
Fyysistä toimintakykyä ei pystytä erottelemaan esimerkiksi psyykkisestä, joten ihmistä tulee hoitaa aina kokonaisvaltaisesti kaikki osa-alueet huomioon ottaen.Fysioterapeuttinen hoito
Fysioterapia on kivun poistamista sekä ihmisten työkyvyn, toimintakyvyn ja liikkumisen edistämistä. Se on näiden häiriöiden korjaamista ja niiden vaikutuksien tasaamista, myös ennaltaehkäisevästi. Edistämiseen käytetään fysioterapeuttista ohjausta ja neuvontaa, terapeuttista harjoittelua sekä manuaalista terapiaa.
Fysioterapia alkaa kuntoutujan terveyden, liikkumisen ja toimintarajoitteiden arvioimisella. Näiden tietojen perusteella laaditaan fysioterapiasuunnitelma. Fysioterapeutti arvioi myös tarvetta apuvälineiden käyttöön sekä ohjaa niiden käytössä.
Kuntoutujan omalla aktiivisuudella on tärkeä rooli fysioterapiassa. Ihmistä ohjataan ottamaan itse vastuuta omasta terveydestään, toimintakyvystään ja niiden edistämiseen liittyvistä valinnoista yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa. Oheinen video antaa hyvän kuvan fysioterapian hoitokirjosta.
Fysioterapian ja hieronnan eron voi yksinkertaisimmillaan selittää siten, että fysioterapialla pyritään lähes aina parantamaan tai ennaltaehkäisemään jokin tietty vamma – esimerkiksi kipeä polvi – kun taas hieronnalla ei välttämättä paranneta jotain erityistä vammaa. Fysioterapia
Fysioterapia keskittyy esimerkiksi alentuneen suorituskyvyn parantamiseen, kivun vähentämiseen tai liikkumiskyvyn edistämiseen. Hoidon tavoitteena on asiakkaan elämänlaadun parantaminen. Varsinaista terapiaa edeltää asiakkaan historian kartoittaminen yhdistettynä laaja-alaiseen nykytilanteen tutkimiseen ja ymmärtämiseen. Tietojen ja testien perusteella suoritetaan diagnoosi, jonka pohjalta luodaan asiakkaan hoito-ohjelma. Ennaltaehkäisevän fysioterapian tavoitteena on vammojen välttäminen ja uusiutumisten estäminen.
Useimmilla fysioterapia-asiakkailla on jokin fyysinen vamma esimerkiksi välilevyn pullistuma, nivelrikko tai tenniskyynärpää.
Hieronta
Laajasti tulkittuna hieronta on käsillä tehtävää lihashuoltoa. Hieronnalla pyritään parantamaan pehmytkudosvaurioita sekä vähentämään lihaskipuja ja -kireyttä. Hieronnan avulla pyritään myös nopeuttamaan palautumista sekä parantamaan urheilusuorituksia. Hieronta rentouttaa ja tuo hyvänolontunnetta. Hierontaan yhdistetään toisinaan kylmä- ja lämpöhoitoja.
Useimmilla hieronta-asiakkailla ei ole erityistä fyysistä vammaa.
https://www.youtube.com/watch?v=upIPlihzceM
Liikekontrollin häiriö
https://www.youtube.com/watch?v=AfcN2RK6Omo
Sana ”liikekontrolli” saattaa kuulostaa hieman etäiseltä ja
tieteelliseltä. Liikekontrolli on kuitenkin täysin luonnollinen asia ja
se koskee kaikkia liikkeitä tuottavia ihmisiä. Se tarkoittaa
esimerkiksi arkisten liikkeiden, kuten kävelyn tai tuolilta nousemisen
hallintaa. Itse asiassa liikkeen kontrollin häiriöt ilmenevät usein
varsin tuttujen, ehkä kevyeksikin luokiteltavien liikkeiden aikana.
Liikkeen hallintaa tarvitaan koko kehossa, mutta erityisen tärkeää se on
selkärangan, lonkkien, nilkan, jalan, olkapäiden sekä ranteiden
alueella.
Tutkimuksessa kroonisesta alaselkäkivusta kärsiviä potilaita
rohkaistiin vähitellen liikuttamaan selkää eri asentoihin ja vähentämään
keskivartalon pelkojännityksestä aiheutuvaa alaselän painetta. Tulokset
ovat olleet erittäin lupaavia.
Asentojen varioiminen on tärkeää, mutta ei ole täysin yhdentekevää
millä tavoin liikkumista toteutetaan. Jos hyvään liikelaatuun kuuluu
helppous ja rentous, niin liikekontrollihäiriössä normaalisti kevytkin
liike saattaa tuntua raskaalta ja hankalalta.Tyypillistä on, että esimerkiksi vasemman ja oikean puolen liikkeet ”tuntuvat” erilaiselta ja liikkuminen ei yksinkertaisesti tunnu hyvältä ja helpolta. Jos kuormittavaa liikemallia toteutetaan toistuvasti se saattaa johtaa kiputilaan – tällöin puhutaan toiminnallisesta selkäkivusta, mikä on erittäin yleistä. Tutkimusten mukaan n. 90% selkäkivuista ovat laadultaan epäspesifejä, eli selkeää rakenteellista syytä kivulle ei voida todeta.
https://www.youtube.com/watch?v=ZQA3gM6-Jto
Liikekontrollihäiriön hoito
Hoidon tavoitteena on siis muuttaa hermolihasjärjestelmää, jotta
liikkeen laatua saada normalisoitua. Miten sitten käytännössä hoidossa
edetään?Otetaan avuksi esimerkki hermoston toiminnasta vaikkapa monelle nykyihmiselle tutusta taidosta eli konekirjoituksesta. Oli sitten kyse kymmen- tai kaksisormijärjestelmän opettelusta, niin oppimisen kaava on hyvin samankaltainen.
Alkuvaiheessa kaikki huomioisi näppäimistöön
kohdistaen etsit hukassa olevaa kirjainta. Kun kirjain noin viiden
minuutin kuluttua löytyy alat intensiivisesti etsiä jo seuraavaa, jotta
kokonainen sana tulisi muodostetuksi – olemme taidon opettelun
alkuvaiheessa, jolloin tehtävän on hyvä olla yksinkertainen ja
onnistumiseen tarvitaan keskittymistä ja kärsivällisyyttä.Vähitellen huomaat, että silmät löytävät oikealle kirjaimelle nopeammin ja sormet seuraavat näppärästi perässä. Näppäilyä tulee harjoiteltua huomaamatta ja tunteja kertyy. Yhtäkkiä saatat huomata, että voit nostaa katseesi näppäimistöstä ja sormet kuin itsestään löytävät hyvällä prosentilla oikeaan paikkaan – ollaan taidon automatisoitumisen vaiheessa.
Uuden liikemallin opettelussa harjoitteiden tulee olla riittävän yksinkertaisia, jotta uusi malli on helpompi alkuvaiheessa hahmottaa. Hahmottamiseen kannattaa käyttää tarpeen mukaan myös apuvälineitä, kuten peiliä tai teippausta. Harjoitteiden tulee olla kuormitukseltaan kevyitä ja toistomääriä tulee olla runsaasti. Lisäksi harjoitteisiin tulee keskittyä ja kehittyminen vaatii kärsivällisyyttä. Kun uusi taito tai liikemalli on hallinnassa, niin sen jälkeen voidaan voima- tai kestävyysominaisuuksia tarpeen mukaan kehittää.
Lopuksi
Johtuvatko sitten esimerkiksi kaikki toiminnalliset selkävaivat
liikekontrollihäiriöstä? Eivät johdu. Aiemmista tutkimuksista tiedämme,
että liikunta yleisesti auttaa epäspesifiin krooniseen selkäkipuun ja
vuodelepoa ei suositella. Särkeekö selkäsi siitä syystä, että
harjoittelet konekirjoitusta istuen 8h päivässä ilman taukoja ja kipu
helpottaa liikkeelle lähdettäessä? Kivun syynä saattaa hyvinkin olla se,
että istut 8h päivässä ilman taukoja. Tässä tapauksessa kannattaa
liikkua enemmän suhteessa istumiseen, siitä on todennäköisesti apua.Seuraavissa liikekontrolliblogeissa käydään tarkemmin läpi erilaisia kontrollihäiriöitä. Blogisarja aloitetaan alaselästä ja lonkasta, mutta myöhemmin tulossa on myös asiaa olkapäästä ja jalan hallinnasta. Kannattaa pysyä kanavalla!
Psykofyysinen fysioterapia vakavasti traumatisoituneen pakolaisen hoidossa https://www.youtube.com/watch?v=EB1iLmD9j2E
Fysioterapiassa kohdataan joka päivä ihmisiä, joiden toimintakyky on
fyysisiin tekijöihin nähden huomattavasti alentunut. Heidän
fysioterapiansa ei etene, ja lopulta selviää, että taustalla on trauma,
joka on järkyttänyt koko ihmisen elämää. Tämän kehittämistehtävän
tavoitteena on ollut lisätä fysioterapeuttien tietämystä trauman
kokonaisvaltaisesta vaikutuksesta asiakkaan toimintakykyyn sekä antaa
keinoja näiden asioiden kohtaamiseen ja hoitoon. Tarkoituksena on ollut
kehittää perehdytyskansio psykofyysisen fysioterapian käytöstä
traumatisoituneen asiakkaan hoidossa, sisältäen taustatietoa trauman
vaikutuksesta ihmiseen ja konkreettisia esimerkkejä psykofyysisen
fysioterapian keinoista hoitaa traumatisoitunutta asiakasta. Tämän
kehittämistehtävän sisällöstä, etenkin trauman vaikutuksen osalta,
voivat hyötyä fysioterapeuttien lisäksi myös muut traumatisoituneiden
asiakkaiden kanssa tekemisissä olevat työntekijät.
Taustatietoa traumasta kerättiin neurologian, psykoterapian,
traumaterapian ja fysioterapian kirjallisista lähteistä sekä
psykiatrisen fysioterapian maisterin Riitta Keskinen-Rosenqvistin
luennoilta. Lähdeaineistoon yhdistettiin myös muuta kokemuksellista
tietoa psykofyysisen fysioterapian käytöstä traumatisoituneilla
asiakkailla. Aineistosta nostettiin esiin traumatisoituneen asiakkaan
psykofyysisessä fysioterapiassa hyödynnettäviä ilmiöitä, joita voi
käyttää terapian tukena. Esiin nostetut ilmiöt ovat 1)
kehotietoi-suusharjoittelu, 2) yhteisöllisyyden kokeminen liikkeen,
rytmin, laulun ja maadoittumisen avulla, 3) kosketus, 4) rajat ja
itsetyynnyttely, 5) tunteet ja 6) hengitys. Liitteenä on lyhyt
tiivistelmä koko kehittämistehtävästä harjoitusesimerkkeineen, jonka on
tarkoitus tukea fysioterapeutin käytännön työtä traumatisoituneiden
asiakkaiden parissa.
Tieto trauman vaikutuksesta ihmisen kokonaisvaltaiseen toimintakykyyn lisää sekä hoitohenkilökunnan että asiakkaan ymmärrystä oireista ja voi jopa estää varsinaisen traumatisoitumisen tai ainakin helpottaa oireita. Se, mikä aiheuttaa trauman, on yksilöllistä ja koskee kaikkia ihmisiä pakolaisista leikkauspotilaisiin. Tieto traumasta ja sen hoidosta voi antaa uusia painopisteitä fysioterapialle, ja sen avulla voidaan estää oireiden kroonistumista.
Helli keho ja mieli – psykofyysinen fysioterapia
Fysioterapiaan saa lähetteen, kun vartalo tarvitsee kuntoutusta. Psykoterapiassa taas käydään läpi sitä, miten mieli on reagoinut tai reagoi elämäntilanteisiin. Psykofyysisessa fysioterapiassa ajatellaan, ettei mieli olekaan irrallaan kehollisista kokemuksista.
Psykofyysinen fysioterapia
Kun fyysinen puoli on lähtenyt purkautumaan, on edistytty paljon myös psykoterapian puolella.
Krooniset kivut, stressi tai mikä tahansa jatkuva kiputila on riittävä syy hakeutua psykofyysiseen fysioterapiaan.
Vaikka suuntaus ei ole järin tunnettu, ei kehon ja mielen yhteyden tunnistaminen ole uusi ajatus.
–
Itämaisessa lääketieteessä kehon ja mielen yhteydellä on todella pitkät
perinteet. Länsimaissa keho ja mieli ajatellaan hyvin erillään. Onneksi
se on muuttumassa. Mutta jostain syystä länsimaissa pidetään
tärkeimpänä järjellä ja ajatuksella tapahtuvaa tekemistä, vaikka meillä
on kehossa todella paljon tietoa, Laitinen korostaa.
Lähde:
https://www.suomenfysioterapeutit.fi/fysioterapia/fysioterapia-ammattina/
https://www.auron.fi/usein-kysyttya/mita-fysioterapia-on/
https://www.auron.fi/usein-kysyttya/mika-on-fysioterapian-ja-hieronnan-ero/
https://selkakanava.fi/sites/default/files/hyvaselka4-16_20-21.pdf
https://www.hieros.fi/liikekontrolli/
https://www.suomenfysioterapeutit.fi/
https://www.theseus.fi/handle/10024/68405
https://www.pudasjarvi.fi/tiedostot/liitteet/maahanmuuttajat/koulutuspaketti/Traumatisoituneiden_lasten_kohtaaminen.pdf
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136193/7.8.PALOMA_KA%CC%88SIKIRJA_WEB.pdf?sequence=4&isAllowed=y
https://yle.fi/uutiset/3-9367184
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti