Miten robotit vaikuttavat hoitotyössä? Miten vaikuttavat asiakkaiden ja hoitajien arjessa?
Koneoppiminen ja robotit ovat hyvä apu hoitotyössä, mutta ihmistä ne eivät koskaan korvaa.
Koneoppiminen ja robotit ovat hyvä apu hoitotyössä, mutta ihmistä ne eivät koskaan korvaa.
Avustavia robotteja kehitetään sekä hoitohenkilöstön käytettäviksi että suoraan esimerkiksi kotihoidon asiakkaille. Mutta miten hoitotyön ammattilaiset suhtautuvat robotteihin?
Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilassiirrot. Potilassiirrot ovat potilaan liikkumisen avustaminen sekä käsin tehtävät nostot ja siirrot. Käsin tehtävät siirrot tapahtuvat lihasvoimalla, jolloin potilasta nostetaan, lasketaan, työnnetään, vedetään, kannetaan tai rullataan. Raskas fyysinen työ ja huonot työasennot ovat selkävaivojen merkittäviä riskitekijöitä. Selkävaivat ovatkin hoitajien yksi yleisimmistä syistä jäädä sairaslomalle. Hoitotyössä perusperiaatteena on välttää potilaan nostamista käsivoimin ja pitkäaikaista työskentelyä huonossa asennossa. Kuntouttavalla työotteella, hyvällä ergonomialla ja nostolaitteiden oikealla käytöllä voidaan vähentää hoitajien kuormitusta.
Nykyisin käytössä olevat nostolaiteet vähentävät jo hoitajien kuormitusta, mutta laitteissa on edelleen kehitettävää. Nostolaitteet vievät paljon tilaa ja vaativat edelleen paljon ponnistelua hoitajilta. Ryhmämme oli siksi kiinnostunut lukemaan HStar Technologies – yrityksen kehittämästä Robotics Nursing Assistant System(RoNA) -robotista.
Älyvaatteet löytävät elimistöstämme muutoksia, joista ne kertovat meille. Robotit siivoavat ja laittavat puolestamme ruokaa. Älykäs sairaalasänky menee automaattisesti sopiviin asentoihin, soittaa lempimusiikkia ja muistuttaa lääkityksestä.
Robotti apuvälineeksi vai työkaveriksi?
Vaikka robotiikka ei vielä näy voimakkaasti terveydenhuollon arjessa, hyviä kokemuksia on jo esimerkiksi avustavista leikkausroboteista, lääkejakeluroboteista ja kuljetusroboteista.
Robotti halaa ja vetää jumpan
Terapia-, seurustelu- ja palvelurobotit pystyvät vuorovaikutukseen ympäristössään, josta ne poimivat viestejä. Esimerkiksi japanilainen Paro-hyljerobotti reagoi puheeseen ja kosketteluun vaikkapa halaamalla. Sekä tanskalaisten että suomalaisten tutkimusten perusteella Paro-hylje vaikuttaa positiivisesti ja terapeuttisesti dementiapotilaiden vuorovaikutukseen. Erilaiset seurustelurobotit voivat toimia myös vanhuksen apuna ja ilmoittaa vaaratilanteista kotona.
Suomessa on viime aikoina esitelty pientä Nao-humanoidirobottia, joka viihdyttää ja reagoi puheeseen. Sen voi ohjelmoida vaikka vetämään jumppaa. Robotin vuorovaikutustaitoja kehitetään WikiTalkin avulla Helsingin yliopistossa. Tämä mahdollistaa robotin yhteyden Wikipediaan ja digitaaliseen sisältöön, josta se hakee tietoa. Robotin seuraava versio voi olla monikielinen palvelurobotti, joka esimerkiksi lukee aamun lehtiä.
Uusia työnkuvia
Jos robotteihin totutaan ja ne tekevät osan töistä, mitä tapahtuu kun robotti hajoaa? Onko ihmisaivoista enää mihinkään?
”Sairaanhoitajan pitää osata tehdä työt, vaikka robotti tekisi ne hänen puolestaan”, Soili Katavisto toteaa.
”Robotit eivät korvaa inhimillistä hoivaa vaan vapauttavat hoitajilta lisää aikaa työhön. Pitäisi määritellä, mitkä ovat ne sairaanhoitajan ydintehtävät, joita ei voi robotille siirtää”, Jari Numminen pohtii.
Isoja tietokantoja yhdistelemään ja tulkitsemaan tarvitaan tulevaisuudessa analyytikkoja ja tiedon tulkitsijoita. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa on arvioitu, että iso data -analytiikka toisi 58 000 uutta työpaikkaa eri toimialoille. Sen pohjalta kehitetään uusia palveluja ja yritystoimintaa.
Japanissa on vanhustenhoidossa käytössä paljon robotteja. Ne muun muassa auttavat potilaiden nostamisessa ja ruokien tarjoilussa.
Ruoka-avustajarobotit helpottavat hoitajien työtä vanhusten aterioinnin järjestämisessä myös Ruotsisssa. Siellä on toiminnassa myös niin sanottuja telepresentaatio- eli lähiläsnäolorobotteja, joiden kautta kotona asuva vanhus saa kuvayhteyden hoitajaan tai omaiseensa.
Robotti hoitajana herättää ristiriitaisia tunteita, totesivat sairaanhoitajapäivien debattiin osallistuneet asiantuntijat.
Robotti antaa palautetta
Ihmistä robotit eivät kuitenkaan korvaa, totesi Elina Hiltunen.
– Ihmistä tarvitaan aina ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Ihmisen viestinnästä on 90 prosenttia kehollista, ja siihen robotit ei pysty, Hiltunen sanoi.
Tosin tutkijat kehittelevät myös robottien kykyä tunnistaa tunteita.
– Venäjällä ollaan tässä aika pitkällä. On jo olemassa Paro-robotti, joka osaa halata ja antaa palautetta räpyttelemällä ”silmiään”, Christina Andersson kertoi.
Suomessa on viime vuosina otettu ensiaskelia hoivarobotiikan käytössä. Vielä on kuitenkin matkaa siihen, että ikäihminen voisi asua pidempään kotona monitoimirobotin avustamana.
Robotti, joka auttaisi kotona asuvaa ikäihmistä arjen askareissa, kuten tavaroiden kuljettamisessa, silmälasien etsinnässä ja lääkkeiden muistamisessa. Robotti, jonka kanssa voisi keskustella ja joka osaisi auttaa kaatuneen vanhuksen ylös ja tehdä hälytyksen hoitajalle.
Tällainen robotti monilla on mielessä, kun puhutaan vanhustenhoidossa hyödynnettävistä hoivaroboteista. Ihmisten ja robotiikan vuorovaikutusta tutkinut Marketta Niemelä Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä palauttaa kuitenkin maanpinnalle.
─ Tällaisen robotin moni haluaisi, mutta teknisesti sellaisen toteuttaminen on vielä hyvin kaukana todellisuudesta, ja nyt sellainen voisi maksaa jopa satoja tuhansia euroja.
Vielä tällä hetkellä hoivaan liittyviä, konkreettisia tehtäviä suorittavia robotteja on vähän, mutta toiveet tulevaisuudesta ovat korkealla. Jo nyt robotit pystyvät tarjoamaan apua vanhustenhoitoon monilla eri osa-alueilla.
Yleisimpiä robotiikan sovelluksia vanhustenhoidossa ovat kuntoutusrobotit, jossa ikäihmisille tarkoitettuun apuvälineeseen integroidaan robotiikkaa. Esimerkiksi älyrollaattori pystyy aistimaan ympäristönsä ja avustamaan vanhuksen liikkumista ylämäessä ja jarruttamalla vauhtia alamäessä.
Viime vuosina kiinnostus on kohdistunut erityisesti sosiaalisiin robotteihin, jotka on kehitetty juuri vuorovaikutukseen ihmisen kanssa. Hyviä esimerkkejä ovat muistisairaille kehitetty terapiarobotti Paro-hylje ja viihdykkeenä toimiva Zora-jumpparobotti, joita käytetään vanhustenhoidossa myös Suomessa.
Ikäihmisten kotona asumista voisivat tukea erilaiset etäyhteysrobotit, joiden avulla etäkäyttäjä voi liikkua vanhuksen kodissa ja keskustella videoyhteydellä asukkaan kanssa. Kotona asuvilla vanhuksilla hyödynnetään myös kotiin integroitavaa monitoroivaa teknologiaa, joilla voidaan seurata ikäihmisen toimintaa ja kuntoa.
Uusia mahdollisuuksia vanhustenhoitoon tuovat myös hoitajille tarkoitetut fyysisesti avustavat robotit, kuten nostolaitteet. Robotiikkaa on hyödynnetty hoitajilla myös päälle puettavissa tukirangoissa ja liiveissä, jotka tukevat selkää ja avustavat vanhuksen nostossa.
Robottien vähäisyyttä selittää myös niiden korkea hinta. Paro-hyljerobotti maksaa noin 4000─5000 euroa ja Zora-jumpparobotin hinta on noin 16 000 euroa. Etäyhteysrobotitkin maksavat hieman mallista riippuen muutamia tuhansia euroja.
Niemelän mukaan robotit pitäisi saada massatuotantoon, jotta hinta halpenisi. Myös ohjelmointi maksaa.
─ Robottien hinnat eivät ole vielä halventuneet, sillä esimerkiksi Paro-roboteista jokainen tehdään erikseen käsityönä. Olen kuullut yksityishenkilöistä, jotka ovat ostaneet Paron omaan käyttöön, mutta monille tavallisille kuluttajille se vielä liian kallis.
Niemelä arvioi hintojen laskevan 5-10 vuoden kuluessa. Yksinkertaiseen keskusteluun pystyviä, pieniä tehtäviä toimittavia kotirobotteja on kuitenkin odotettavissa markkinoille jo aikaisemmin muutaman sadan euron hinnalla.
”Ei pelkästään vanhuksille”
Ensimmäisten tutkimusten perusteella hoivarobotit ovat saaneet positiivisen vastaanoton vanhuksilta ja hoitajilta. Esimerkiksi Paro-hyljerobotin on havaittu innostavan apaattisuuteen vaipuneita muistisairaita puhumiseen, minkä jälkeen he ovat alkaneet kommunikoida myös hoitajan kanssa.
Van Aerschotin mukaan tutkimuksissa on kuitenkin todettu, ettei robotti korvaa hoitajaa. Myös Niemelä näkee, että vanhustenhoidon taustatehtävät, kuten siivoaminen, lääkejakelu ja ruuanlaitto voidaan osin siirtää roboteille, mutta hoitajan läsnäoloa ja huolenpitoa yhä tarvitaan.
─ Robotit eivät korvaa hoitajia, sillä ne eivät vielä kykene arvioimaan, ovatko potilaan asiat hyvin vai huonosti. Robotit tarjoavat kuitenkin apukäsiä ja uudenlaista sosiaalista aktiviteettia ikäihmisille.
Vaikka hoivarobotiikasta puhutaan usein ikäihmisten kohdalla Van Aerschot muistuttaa, että samoja teknologioita voivat hyödyntää myös esimerkiksi vammaiset henkilöt, liikuntarajoitteiset ja heidän omaisena.
─ Hoivaan liittyvät tarpeet ovat vammaisilla henkilöillä usein saman tyyppisiä kuin vanhuksilla. Hoivarobotiikka ei ole suinkaan vain vanhuksille.
Monitoimisesti ja itsenäisesti eli autonomisesti toimivia robottiapulaisia joudutaan vielä odottamaan 10-20 vuotta, ja tällä hetkellä käytetyt robotit toimivat ennalta ohjelmoituina hyvin rajatuissa tehtävissä, tai ihmisen ohjaamina.
Yksinkertaisimmillaan robotti voidaan määritellä liikkuvaksi mekanismiksi, joka vähintään jonkin verran itsenäisesti kykenee suorittamaan sille annettuja tehtäviä. Robotilla tarkoitamme siis laitteita, jotka toimivat ja vuorovaikuttavat fyysisessä tilassa, ja jätämme tarkastelun ulkopuolelle puhtaasti digitaaliset tekoälyratkaisut ja ohjelmistorobotit.
Sosiaaliset robotit tukevat vanhustenhoidossa asukkaiden emotionaalista, kognitiivista, sosiaalista ja fyysistä vireyttä.
Vanhustyötä tekevillä suomalaisilla hoitajilla on eniten kokemusta hyljerobotti ”Parosta”, jota käytetään terapiavälineenä erityisesti dementiahoidossa. Hoivatyön kentällä on tullut tutuksi myös jumppaa ja pelejä ohjaavat humanoidirobotit (esim. “Zora” ja “Pepper”), jotka kykenevät yksinkertaiseen dialogiin ihmisen kanssa, mutta vaativat vielä tarkkaa ennalta ohjelmointia tai reaaliaikaista ohjausta.
Hoitotyön kehittämisen kannalta virtuaalitapaamisten lisääntyminen on oleellista, sillä matkustaminen vie huomattavasti aikaa erityisesti kotihoidolta. Myös asiakkaiden puolelta kuuluu etähoitoon liittyviä toiveita. Sairaalasta kotiutunut kuntoutuspotilas saattaa kokea erilaiset lääkäri-, terapia- ja muut seurantakäynnit raskaina ja audiovisuaalinen etäyhteys esimerkiksi fysioterapeutin kanssa tuntuisi riittävältä. Etäläsnäolorobottia voidaan käyttää videopuhelulaitteena hoivahenkilöstön ja kotihoidon asiakkaan välillä, jolloin hoitajalla on mahdollisuus myös liikkua asiakkaan kotona istuessaan kilometrien päässä omassa työpisteessään. Samoin robottia voi käyttää potilaskiertojen välineenä, ja lääkäri voi kiertää useankin sairaalan osastolla matkustamatta paikasta toiseen. Suomessa etäläsnäolorobotin käytöstä on saatu rohkaisevia kokemuksia hoivakodeissa, joissa se on toiminut yhteydenpitovälineenä asukkaiden ja perheenjäsenten välillä, ja tukenut sekä hankalasti liikkuvien asukkaiden että kaukana asuvien perheenjäsenten uudenlaista osallistumista hoivakodin elämään.
Tulevaisuuden roboteilta hoitoalan ammattilaiset odottavat apua erityisesti fyysisesti raskaisiin työtehtäviin kuten potilassiirtoihin ja painavien tai suurten tavaramäärien käsittelyyn. Nostoissa avustavia robottilaitteita, puettavaa robotiikkaa ja ulkoisia tukirankoja eli ”eksoskeletoneja” on jo muun muassa Japanin markkinoilla. Helmikuussa 2019, ensimmäisenä Pohjoismaissa, hoitajalle puettavia voimaliivejä testattiin Tampereen seudun ammattiopistossa Turjan ja kumppanien tutkimusprojektissa. Roboteilla voidaan hoitaa myös kuljetustehtäviä hoitoympäristöissä. Seinäjoen keskussairaalassa on jo otettu käyttöön kuljetusautomaattijärjestelmä, jossa useat robotit hoitavat itsenäisesti tavara- ja välinekuljetuksia keskusvaraston, välinehuollon ja osastojen välillä. VTT on kokeilemassa kuljetusrobotin käyttöä tamperelaisissa hoivakodeissa ruoka- ja tarvikekuljetuksiin. Erityisesti kotihoidossa ateriapalvelua ja lääkehuoltoa on automatisoitu automaateilla ja roboteilla.
”Terveydenhuollossa hyödynnetään vielä liian vähän jo olemassa olevaa tekniikkaa”, napauttaa Meditas Oy:n toimitusjohtaja Minna Laine.
Siksi robotiikan käyttöä sosiaali- ja terveysalalla pystyy yhtä lailla edistämään Meditaksen kaltainen maahantuontiyritys kuin omaa teknologiaansa kehittävät yrityksetkin.
Tällä hetkellä Meditas tuo Suomeen tanskalaisia tuotteita, kuten Moto Tiles -tasapainolaattoja, digitaalisia lääkemuistuttajia ja mikrobeja hengiltä säteilyttäviä uv-robotteja. Aikomus on hiljalleen laajentaa valikoimaa ja tuontimaita.
Hoitoalan ammattilaisten mielipiteet robottien hyödyntämisestä jakautuvat voimakkaasti, ilmenee Tampereen yliopistossa tehdystä tutkimuksesta. Robotiikka ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus -projektin osana tehdyn tutkimuksen mukaan noin puolet hoitajista ajattelee, että hoivarobottien käyttö herättäisi runsaasti vastustusta työntekijöiden keskuudessa. Yhtä moni on täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että robotteja ei ole tarkoitettu hoivatyössä käytettäväksi.
Samalla kuitenkin lähes kolmanneksen mielestä robotteja voisi hyödyntää hoitotyössä ja valtaosa oli sitä mieltä, että robotit ovat välttämättömiä, koska ne voivat tehdä ihmisille liian raskaita tai liian vaarallisia töitä. Hoitajat olivat erittäin luottavaisia, että oppisivat tarvittaessa käyttämään hoivarobotteja. Uutta teknologiaa ei pelätä. Kuitenkin vain alle kymmenesosalla on omakohtaista käyttökokemusta roboteista. Muita kuin Paro-lemmikkihyljerobotteja ei ole monikaan hoitaja koskaan kokeillut eikä robotiikkaa siis suomalaisissa hoitolaitoksissa vielä toistaiseksi juurikaan ole.
Teknologiasta ja roboteista odotetaan yhtä vastausta hoitoalalle ennakoituun työvoimapulaan ja mahdollisuutta organisoida työtehtäviä uusin, entistä tehokkaammin tavoin. Yhteiskunnallisesti teknologian kehityksen varaan lasketaan huomattavia kustannussäästöjä.
EVA:n julkaisemassa raportissa (Robotit töihin! Elinkeinoelämän valtuuskunta 2016) esitetään, että muutaman vuoden sisällä jopa viidennes hoitajien työstä voitaisiin korvata roboteilla ja muulla automatiikalla.
- Tämä on yllättävää, kun ottaa huomioon kuinka vähän robotiikkaa on käytössä suomalaisissa hoitolaitoksissa tällä hetkellä, puhumattakaan yksityisten ihmisten kodeista, toteaa tutkijatohtori Lina van Aerschot Tampereen yliopistosta.
Hoitoalan ammattilaisten kokemuksia ja näkemyksiä hoivarobotiikan hyödyntämisestä tutkittiin kyselyllä, johon vastasi yhteensä lähes 4000 hoitajaa. Vastaajista noin puolet on superilaisia lähihoitajia.
Oma kokemus roboteista hoitotyössä kun sai koota alusta loppuun mBot-robotin oppitunnilla oli mielenkiintoinen. Sai tutustua omatoimisesti mitä aiheeseen sisältyy kaiken kaikkiaan.
Kokoamisen jälkeen kun tutustui ohjelmointiin, heräsi mielenkiinto minkälaisia muita robotteja on alalle tulossa tai on jo alalla auttamassa hoitajia ja niitä tarvitsevia ihmisiä.
Kokemus herätti mielenkiinnon siihen, mitä avustavia robotteja tai minkänäköisiä, on alalle tulossa. Ja se kuinka helppoa on ohjelmoida asiakkaalle käyttöön, miten voi ohjelmoida osastolle käyttöön hoitajille asukkaiden/potilaiden hoitoon sopivaksi.
Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilassiirrot. Potilassiirrot ovat potilaan liikkumisen avustaminen sekä käsin tehtävät nostot ja siirrot. Käsin tehtävät siirrot tapahtuvat lihasvoimalla, jolloin potilasta nostetaan, lasketaan, työnnetään, vedetään, kannetaan tai rullataan. Raskas fyysinen työ ja huonot työasennot ovat selkävaivojen merkittäviä riskitekijöitä. Selkävaivat ovatkin hoitajien yksi yleisimmistä syistä jäädä sairaslomalle. Hoitotyössä perusperiaatteena on välttää potilaan nostamista käsivoimin ja pitkäaikaista työskentelyä huonossa asennossa. Kuntouttavalla työotteella, hyvällä ergonomialla ja nostolaitteiden oikealla käytöllä voidaan vähentää hoitajien kuormitusta.
Nykyisin käytössä olevat nostolaiteet vähentävät jo hoitajien kuormitusta, mutta laitteissa on edelleen kehitettävää. Nostolaitteet vievät paljon tilaa ja vaativat edelleen paljon ponnistelua hoitajilta. Ryhmämme oli siksi kiinnostunut lukemaan HStar Technologies – yrityksen kehittämästä Robotics Nursing Assistant System(RoNA) -robotista.
Tämä ei ole enää sci-fi -elokuvaa. Miten robotit ja tekoäly tulevat muuttamaan terveys- ja hoivapalveluja, on kuuma puheenaihe juuri nyt.
Insinöörien mukaan tekoäly on tulevaisuudessa upotettuna kaikkialle ympäristöömme: tietokoneet ja robotit ehdottavat meille toimintavaihtoehtoja ja tekevät oikeita valintoja puolestamme. Tekoäly perustuu isoon dataan, tietokoneisiin ja sosiaaliseen mediaan syöttämiimme ja antamiimme tietoihin, joiden perusteella tietokoneet tuntevat meidät. Tietokoneet ovat tulevaisuudessa yhä enemmän yhteydessä myös tavaroihin.
Digitalisaatio on mullistanut pankkipalvelut ja kaupankäynnin. Robotics Finland -hankkeen edistäjä Cristina Andersson sanoo, että seuraavaksi tulee robotisaatio, ja muutos terveydenhuollossa on jo alkanut.
”On meistä itsestämme kiinni, otammeko muutoksesta hyödyn irti. Jos emme ota, olemme ajopuun asemassa”, Andersson painottaa Sairaanhoitajapäivien paneelikeskustelussa.
Insinöörien mukaan tekoäly on tulevaisuudessa upotettuna kaikkialle ympäristöömme: tietokoneet ja robotit ehdottavat meille toimintavaihtoehtoja ja tekevät oikeita valintoja puolestamme. Tekoäly perustuu isoon dataan, tietokoneisiin ja sosiaaliseen mediaan syöttämiimme ja antamiimme tietoihin, joiden perusteella tietokoneet tuntevat meidät. Tietokoneet ovat tulevaisuudessa yhä enemmän yhteydessä myös tavaroihin.
Digitalisaatio on mullistanut pankkipalvelut ja kaupankäynnin. Robotics Finland -hankkeen edistäjä Cristina Andersson sanoo, että seuraavaksi tulee robotisaatio, ja muutos terveydenhuollossa on jo alkanut.
”On meistä itsestämme kiinni, otammeko muutoksesta hyödyn irti. Jos emme ota, olemme ajopuun asemassa”, Andersson painottaa Sairaanhoitajapäivien paneelikeskustelussa.
Robotti apuvälineeksi vai työkaveriksi?
Vaikka robotiikka ei vielä näy voimakkaasti terveydenhuollon arjessa, hyviä kokemuksia on jo esimerkiksi avustavista leikkausroboteista, lääkejakeluroboteista ja kuljetusroboteista.
Leikkaussalissa kirurgi operoi leikkausrobotin välityksellä. Robotit voivat myös sterilisoida välineet tai valmistella ne leikkausta varten. Kehitteillä on myös laboratorioita, joissa robotti analysoi näytteet.
Cristina Andersson kehottaa, että hoitajien työtaakkaa vähentäviä robotteja pitäisi ottaa nopeammin käyttöön. Esimerkiksi ruokailuavustajarobotti Bestic syöttää potilaan. Bestic-robotin kehitti potilaaksi joutunut, polioon sairastunut ruotsalainen yrittäjä, joka koki syöttötilanteet nöyryyttäviksi. Tällaiset robotit voivat vapauttaa sairaanhoitajia rutiineista tai raskaasta työstä ja lisätä potilaan tyytyväisyyttä.
Sairaanhoitaja Soili Kataviston mukaan hoitajien työ voi robottien avulla helpottua, mutta se edellyttää, että hoitotyötä tekevät ovat mukana kehittämässä robotteja. Hänen mielestään pitää miettiä, mille potilasryhmille robotit todella sopivat.
”Esimerkiksi kielitaitoinen robotti olisi hyödyllinen terveydenhuollon ympäristössä”, Soili Katavisto Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä sanoo.
Andersson mainitsee myös eksoskeleton-robotiikan, jonka avulla osittain halvaantunut potilas voi nousta tuolista ja tehdä asioita, joita ei ilman robottia pystyisi. Telepresenssin eli läsnäolevan robotiikan avulla monet palvelut saadaan potilaan ulottuville ilman käyntiä lääkärin tai hoitajan luona.
Cristina Andersson kehottaa, että hoitajien työtaakkaa vähentäviä robotteja pitäisi ottaa nopeammin käyttöön. Esimerkiksi ruokailuavustajarobotti Bestic syöttää potilaan. Bestic-robotin kehitti potilaaksi joutunut, polioon sairastunut ruotsalainen yrittäjä, joka koki syöttötilanteet nöyryyttäviksi. Tällaiset robotit voivat vapauttaa sairaanhoitajia rutiineista tai raskaasta työstä ja lisätä potilaan tyytyväisyyttä.
Sairaanhoitaja Soili Kataviston mukaan hoitajien työ voi robottien avulla helpottua, mutta se edellyttää, että hoitotyötä tekevät ovat mukana kehittämässä robotteja. Hänen mielestään pitää miettiä, mille potilasryhmille robotit todella sopivat.
”Esimerkiksi kielitaitoinen robotti olisi hyödyllinen terveydenhuollon ympäristössä”, Soili Katavisto Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä sanoo.
Andersson mainitsee myös eksoskeleton-robotiikan, jonka avulla osittain halvaantunut potilas voi nousta tuolista ja tehdä asioita, joita ei ilman robottia pystyisi. Telepresenssin eli läsnäolevan robotiikan avulla monet palvelut saadaan potilaan ulottuville ilman käyntiä lääkärin tai hoitajan luona.
Robotti halaa ja vetää jumpan
Terapia-, seurustelu- ja palvelurobotit pystyvät vuorovaikutukseen ympäristössään, josta ne poimivat viestejä. Esimerkiksi japanilainen Paro-hyljerobotti reagoi puheeseen ja kosketteluun vaikkapa halaamalla. Sekä tanskalaisten että suomalaisten tutkimusten perusteella Paro-hylje vaikuttaa positiivisesti ja terapeuttisesti dementiapotilaiden vuorovaikutukseen. Erilaiset seurustelurobotit voivat toimia myös vanhuksen apuna ja ilmoittaa vaaratilanteista kotona.
Suomessa on viime aikoina esitelty pientä Nao-humanoidirobottia, joka viihdyttää ja reagoi puheeseen. Sen voi ohjelmoida vaikka vetämään jumppaa. Robotin vuorovaikutustaitoja kehitetään WikiTalkin avulla Helsingin yliopistossa. Tämä mahdollistaa robotin yhteyden Wikipediaan ja digitaaliseen sisältöön, josta se hakee tietoa. Robotin seuraava versio voi olla monikielinen palvelurobotti, joka esimerkiksi lukee aamun lehtiä.
Uusia työnkuvia
Jos robotteihin totutaan ja ne tekevät osan töistä, mitä tapahtuu kun robotti hajoaa? Onko ihmisaivoista enää mihinkään?
”Sairaanhoitajan pitää osata tehdä työt, vaikka robotti tekisi ne hänen puolestaan”, Soili Katavisto toteaa.
”Robotit eivät korvaa inhimillistä hoivaa vaan vapauttavat hoitajilta lisää aikaa työhön. Pitäisi määritellä, mitkä ovat ne sairaanhoitajan ydintehtävät, joita ei voi robotille siirtää”, Jari Numminen pohtii.
Isoja tietokantoja yhdistelemään ja tulkitsemaan tarvitaan tulevaisuudessa analyytikkoja ja tiedon tulkitsijoita. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa on arvioitu, että iso data -analytiikka toisi 58 000 uutta työpaikkaa eri toimialoille. Sen pohjalta kehitetään uusia palveluja ja yritystoimintaa.
Japanissa on vanhustenhoidossa käytössä paljon robotteja. Ne muun muassa auttavat potilaiden nostamisessa ja ruokien tarjoilussa.
Ruoka-avustajarobotit helpottavat hoitajien työtä vanhusten aterioinnin järjestämisessä myös Ruotsisssa. Siellä on toiminnassa myös niin sanottuja telepresentaatio- eli lähiläsnäolorobotteja, joiden kautta kotona asuva vanhus saa kuvayhteyden hoitajaan tai omaiseensa.
Robotti hoitajana herättää ristiriitaisia tunteita, totesivat sairaanhoitajapäivien debattiin osallistuneet asiantuntijat.
Robotti antaa palautetta
Ihmistä robotit eivät kuitenkaan korvaa, totesi Elina Hiltunen.
– Ihmistä tarvitaan aina ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Ihmisen viestinnästä on 90 prosenttia kehollista, ja siihen robotit ei pysty, Hiltunen sanoi.
Tosin tutkijat kehittelevät myös robottien kykyä tunnistaa tunteita.
– Venäjällä ollaan tässä aika pitkällä. On jo olemassa Paro-robotti, joka osaa halata ja antaa palautetta räpyttelemällä ”silmiään”, Christina Andersson kertoi.
Terapiarobotit apuna muistisairaiden hoidossa
Japanissa ovat viime aikoina yleistyneet etenkin muistisairaiden hoidossa käytettävät leluja muistuttavat terapiarobotit.
VTT:n erikoistutkija Marketta Niemelän mukaan Suomessa vastaavia Paro-terapiarobotteja on jo käytössä kymmenissä hoitokodeissa.
Hylkeen näköisten ja pehmeiden terapiarobottien on tutkimuksissa todettu muun muassa syventävän vuorovaikutusta hoitajan ja potilaan välillä.
Toinen Suomessa yleistynyt robotiikan esiaste ovat lääkejakeluautomaatit, jotka ovat jo käytössä useissa kunnissa. Automaatti ilmoittaa vanhukselle, kun on aika syödä lääkkeet.
Jos potilas ei jostain syystä ota lääkeannosta, lähettää automaatti hälytyksen vanhuksen omaiselle tai kotihoitajalle.
Kun tavalliseen rollaattoriin taas lisätään antureita, voi niiden avulla mitata vanhuksen päivärytmiä ja laskea päivittäinen askelmäärä.
Pienellä kehittelyllä rollaattori pystyisi myös mittaamaan käyttäjän puristusvoimaa, varoittaa tielle tulevista kuopista ja kontrolloida apumoottorin avulla menopelin vauhtia ylä- ja alamäissä.
Japanissa ovat viime aikoina yleistyneet etenkin muistisairaiden hoidossa käytettävät leluja muistuttavat terapiarobotit.
VTT:n erikoistutkija Marketta Niemelän mukaan Suomessa vastaavia Paro-terapiarobotteja on jo käytössä kymmenissä hoitokodeissa.
Hylkeen näköisten ja pehmeiden terapiarobottien on tutkimuksissa todettu muun muassa syventävän vuorovaikutusta hoitajan ja potilaan välillä.
Toinen Suomessa yleistynyt robotiikan esiaste ovat lääkejakeluautomaatit, jotka ovat jo käytössä useissa kunnissa. Automaatti ilmoittaa vanhukselle, kun on aika syödä lääkkeet.
Jos potilas ei jostain syystä ota lääkeannosta, lähettää automaatti hälytyksen vanhuksen omaiselle tai kotihoitajalle.
Kun tavalliseen rollaattoriin taas lisätään antureita, voi niiden avulla mitata vanhuksen päivärytmiä ja laskea päivittäinen askelmäärä.
Pienellä kehittelyllä rollaattori pystyisi myös mittaamaan käyttäjän puristusvoimaa, varoittaa tielle tulevista kuopista ja kontrolloida apumoottorin avulla menopelin vauhtia ylä- ja alamäissä.
Liiketunnistimilla kerätään tietoa
Palvelurobottien lisäksi ikäihmisten hoitoon on vähitellen tulossa myös niin kutsuttua passiivista teknologiaa. Esimerkkejä tästä ovat lieteen ja hanoihin asennettavat turvavahdit, kaatumishälyttimet ja unta seuraavat patjat.
Jonkin verran Suomessa on jo käytössä esimerkiksi kotiin asennettavia liiketunnistimia. Niiden avulla ikäihmisten elämästä saadaan irti tärkeää tietoa.
Poikkeavuudet normaaleissa rutiineissa voivat kertoa toimintakyvyn heikkenemisestä. Öinen rappukäytävään kurkkiminen voi Niemelän mukaan kertoa esimerkiksi alkavasta muistisairaudesta.
Niemelän mukaan robotiikka kehittyy Suomessa hitaasti, mutta vakaasti. Kymmenen vuoden kuluttua se on hänen mukaansa jo melko arkipäiväistä vanhustenhoidossa ja ikäihmisten arjessa.
– Robotit eivät vain vielä ole niin hyviä, halpoja ja hyödyllisiä, että ihmiset ottaisivat niitä sankoin joukoin käyttöön. Tekniikassa on vielä paljon tekemistä.
Jonkin verran Suomessa on jo käytössä esimerkiksi kotiin asennettavia liiketunnistimia. Niiden avulla ikäihmisten elämästä saadaan irti tärkeää tietoa.
Poikkeavuudet normaaleissa rutiineissa voivat kertoa toimintakyvyn heikkenemisestä. Öinen rappukäytävään kurkkiminen voi Niemelän mukaan kertoa esimerkiksi alkavasta muistisairaudesta.
Niemelän mukaan robotiikka kehittyy Suomessa hitaasti, mutta vakaasti. Kymmenen vuoden kuluttua se on hänen mukaansa jo melko arkipäiväistä vanhustenhoidossa ja ikäihmisten arjessa.
– Robotit eivät vain vielä ole niin hyviä, halpoja ja hyödyllisiä, että ihmiset ottaisivat niitä sankoin joukoin käyttöön. Tekniikassa on vielä paljon tekemistä.
Robotiikkaa kohdennetusti tarpeeseen
”Hoiva on aina toisen ihmisen tarpeisiin vastaamista. Siksi on ymmärrettävä tilannekohtaisesti, mitä kukin ihminen tarvitsee kussakin tilanteessa ja voiko teknologia auttaa tässä tehtävässä”
Voiko hoivarobotti korvata hoitajan? – ”Liian kalliita tavallisille kuluttajille”
Robotti, joka auttaisi kotona asuvaa ikäihmistä arjen askareissa, kuten tavaroiden kuljettamisessa, silmälasien etsinnässä ja lääkkeiden muistamisessa. Robotti, jonka kanssa voisi keskustella ja joka osaisi auttaa kaatuneen vanhuksen ylös ja tehdä hälytyksen hoitajalle.
Tällainen robotti monilla on mielessä, kun puhutaan vanhustenhoidossa hyödynnettävistä hoivaroboteista. Ihmisten ja robotiikan vuorovaikutusta tutkinut Marketta Niemelä Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä palauttaa kuitenkin maanpinnalle.
─ Tällaisen robotin moni haluaisi, mutta teknisesti sellaisen toteuttaminen on vielä hyvin kaukana todellisuudesta, ja nyt sellainen voisi maksaa jopa satoja tuhansia euroja.
Vielä tällä hetkellä hoivaan liittyviä, konkreettisia tehtäviä suorittavia robotteja on vähän, mutta toiveet tulevaisuudesta ovat korkealla. Jo nyt robotit pystyvät tarjoamaan apua vanhustenhoitoon monilla eri osa-alueilla.
Seuraa ja kuntoutusta
Yleisimpiä robotiikan sovelluksia vanhustenhoidossa ovat kuntoutusrobotit, jossa ikäihmisille tarkoitettuun apuvälineeseen integroidaan robotiikkaa. Esimerkiksi älyrollaattori pystyy aistimaan ympäristönsä ja avustamaan vanhuksen liikkumista ylämäessä ja jarruttamalla vauhtia alamäessä.
Viime vuosina kiinnostus on kohdistunut erityisesti sosiaalisiin robotteihin, jotka on kehitetty juuri vuorovaikutukseen ihmisen kanssa. Hyviä esimerkkejä ovat muistisairaille kehitetty terapiarobotti Paro-hylje ja viihdykkeenä toimiva Zora-jumpparobotti, joita käytetään vanhustenhoidossa myös Suomessa.
Ikäihmisten kotona asumista voisivat tukea erilaiset etäyhteysrobotit, joiden avulla etäkäyttäjä voi liikkua vanhuksen kodissa ja keskustella videoyhteydellä asukkaan kanssa. Kotona asuvilla vanhuksilla hyödynnetään myös kotiin integroitavaa monitoroivaa teknologiaa, joilla voidaan seurata ikäihmisen toimintaa ja kuntoa.
Uusia mahdollisuuksia vanhustenhoitoon tuovat myös hoitajille tarkoitetut fyysisesti avustavat robotit, kuten nostolaitteet. Robotiikkaa on hyödynnetty hoitajilla myös päälle puettavissa tukirangoissa ja liiveissä, jotka tukevat selkää ja avustavat vanhuksen nostossa.
Hinnat kuriin massatuotannolla
Robottien vähäisyyttä selittää myös niiden korkea hinta. Paro-hyljerobotti maksaa noin 4000─5000 euroa ja Zora-jumpparobotin hinta on noin 16 000 euroa. Etäyhteysrobotitkin maksavat hieman mallista riippuen muutamia tuhansia euroja.
Niemelän mukaan robotit pitäisi saada massatuotantoon, jotta hinta halpenisi. Myös ohjelmointi maksaa.
─ Robottien hinnat eivät ole vielä halventuneet, sillä esimerkiksi Paro-roboteista jokainen tehdään erikseen käsityönä. Olen kuullut yksityishenkilöistä, jotka ovat ostaneet Paron omaan käyttöön, mutta monille tavallisille kuluttajille se vielä liian kallis.
Niemelä arvioi hintojen laskevan 5-10 vuoden kuluessa. Yksinkertaiseen keskusteluun pystyviä, pieniä tehtäviä toimittavia kotirobotteja on kuitenkin odotettavissa markkinoille jo aikaisemmin muutaman sadan euron hinnalla.
Ensimmäisten tutkimusten perusteella hoivarobotit ovat saaneet positiivisen vastaanoton vanhuksilta ja hoitajilta. Esimerkiksi Paro-hyljerobotin on havaittu innostavan apaattisuuteen vaipuneita muistisairaita puhumiseen, minkä jälkeen he ovat alkaneet kommunikoida myös hoitajan kanssa.
Van Aerschotin mukaan tutkimuksissa on kuitenkin todettu, ettei robotti korvaa hoitajaa. Myös Niemelä näkee, että vanhustenhoidon taustatehtävät, kuten siivoaminen, lääkejakelu ja ruuanlaitto voidaan osin siirtää roboteille, mutta hoitajan läsnäoloa ja huolenpitoa yhä tarvitaan.
─ Robotit eivät korvaa hoitajia, sillä ne eivät vielä kykene arvioimaan, ovatko potilaan asiat hyvin vai huonosti. Robotit tarjoavat kuitenkin apukäsiä ja uudenlaista sosiaalista aktiviteettia ikäihmisille.
Vaikka hoivarobotiikasta puhutaan usein ikäihmisten kohdalla Van Aerschot muistuttaa, että samoja teknologioita voivat hyödyntää myös esimerkiksi vammaiset henkilöt, liikuntarajoitteiset ja heidän omaisena.
─ Hoivaan liittyvät tarpeet ovat vammaisilla henkilöillä usein saman tyyppisiä kuin vanhuksilla. Hoivarobotiikka ei ole suinkaan vain vanhuksille.
Yksinkertaisimmillaan robotti voidaan määritellä liikkuvaksi mekanismiksi, joka vähintään jonkin verran itsenäisesti kykenee suorittamaan sille annettuja tehtäviä. Robotilla tarkoitamme siis laitteita, jotka toimivat ja vuorovaikuttavat fyysisessä tilassa, ja jätämme tarkastelun ulkopuolelle puhtaasti digitaaliset tekoälyratkaisut ja ohjelmistorobotit.
Sosiaaliset robotit tukevat vanhustenhoidossa asukkaiden emotionaalista, kognitiivista, sosiaalista ja fyysistä vireyttä.
Vanhustyötä tekevillä suomalaisilla hoitajilla on eniten kokemusta hyljerobotti ”Parosta”, jota käytetään terapiavälineenä erityisesti dementiahoidossa. Hoivatyön kentällä on tullut tutuksi myös jumppaa ja pelejä ohjaavat humanoidirobotit (esim. “Zora” ja “Pepper”), jotka kykenevät yksinkertaiseen dialogiin ihmisen kanssa, mutta vaativat vielä tarkkaa ennalta ohjelmointia tai reaaliaikaista ohjausta.
Hoitotyön kehittämisen kannalta virtuaalitapaamisten lisääntyminen on oleellista, sillä matkustaminen vie huomattavasti aikaa erityisesti kotihoidolta. Myös asiakkaiden puolelta kuuluu etähoitoon liittyviä toiveita. Sairaalasta kotiutunut kuntoutuspotilas saattaa kokea erilaiset lääkäri-, terapia- ja muut seurantakäynnit raskaina ja audiovisuaalinen etäyhteys esimerkiksi fysioterapeutin kanssa tuntuisi riittävältä. Etäläsnäolorobottia voidaan käyttää videopuhelulaitteena hoivahenkilöstön ja kotihoidon asiakkaan välillä, jolloin hoitajalla on mahdollisuus myös liikkua asiakkaan kotona istuessaan kilometrien päässä omassa työpisteessään. Samoin robottia voi käyttää potilaskiertojen välineenä, ja lääkäri voi kiertää useankin sairaalan osastolla matkustamatta paikasta toiseen. Suomessa etäläsnäolorobotin käytöstä on saatu rohkaisevia kokemuksia hoivakodeissa, joissa se on toiminut yhteydenpitovälineenä asukkaiden ja perheenjäsenten välillä, ja tukenut sekä hankalasti liikkuvien asukkaiden että kaukana asuvien perheenjäsenten uudenlaista osallistumista hoivakodin elämään.
Tulevaisuuden roboteilta hoitoalan ammattilaiset odottavat apua erityisesti fyysisesti raskaisiin työtehtäviin kuten potilassiirtoihin ja painavien tai suurten tavaramäärien käsittelyyn. Nostoissa avustavia robottilaitteita, puettavaa robotiikkaa ja ulkoisia tukirankoja eli ”eksoskeletoneja” on jo muun muassa Japanin markkinoilla. Helmikuussa 2019, ensimmäisenä Pohjoismaissa, hoitajalle puettavia voimaliivejä testattiin Tampereen seudun ammattiopistossa Turjan ja kumppanien tutkimusprojektissa. Roboteilla voidaan hoitaa myös kuljetustehtäviä hoitoympäristöissä. Seinäjoen keskussairaalassa on jo otettu käyttöön kuljetusautomaattijärjestelmä, jossa useat robotit hoitavat itsenäisesti tavara- ja välinekuljetuksia keskusvaraston, välinehuollon ja osastojen välillä. VTT on kokeilemassa kuljetusrobotin käyttöä tamperelaisissa hoivakodeissa ruoka- ja tarvikekuljetuksiin. Erityisesti kotihoidossa ateriapalvelua ja lääkehuoltoa on automatisoitu automaateilla ja roboteilla.
”Terveydenhuollossa hyödynnetään vielä liian vähän jo olemassa olevaa tekniikkaa”, napauttaa Meditas Oy:n toimitusjohtaja Minna Laine.
Siksi robotiikan käyttöä sosiaali- ja terveysalalla pystyy yhtä lailla edistämään Meditaksen kaltainen maahantuontiyritys kuin omaa teknologiaansa kehittävät yrityksetkin.
Tällä hetkellä Meditas tuo Suomeen tanskalaisia tuotteita, kuten Moto Tiles -tasapainolaattoja, digitaalisia lääkemuistuttajia ja mikrobeja hengiltä säteilyttäviä uv-robotteja. Aikomus on hiljalleen laajentaa valikoimaa ja tuontimaita.
Hoitoalan ammattilaisten mielipiteet robottien hyödyntämisestä jakautuvat voimakkaasti, ilmenee Tampereen yliopistossa tehdystä tutkimuksesta. Robotiikka ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus -projektin osana tehdyn tutkimuksen mukaan noin puolet hoitajista ajattelee, että hoivarobottien käyttö herättäisi runsaasti vastustusta työntekijöiden keskuudessa. Yhtä moni on täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että robotteja ei ole tarkoitettu hoivatyössä käytettäväksi.
Samalla kuitenkin lähes kolmanneksen mielestä robotteja voisi hyödyntää hoitotyössä ja valtaosa oli sitä mieltä, että robotit ovat välttämättömiä, koska ne voivat tehdä ihmisille liian raskaita tai liian vaarallisia töitä. Hoitajat olivat erittäin luottavaisia, että oppisivat tarvittaessa käyttämään hoivarobotteja. Uutta teknologiaa ei pelätä. Kuitenkin vain alle kymmenesosalla on omakohtaista käyttökokemusta roboteista. Muita kuin Paro-lemmikkihyljerobotteja ei ole monikaan hoitaja koskaan kokeillut eikä robotiikkaa siis suomalaisissa hoitolaitoksissa vielä toistaiseksi juurikaan ole.
Teknologiasta ja roboteista odotetaan yhtä vastausta hoitoalalle ennakoituun työvoimapulaan ja mahdollisuutta organisoida työtehtäviä uusin, entistä tehokkaammin tavoin. Yhteiskunnallisesti teknologian kehityksen varaan lasketaan huomattavia kustannussäästöjä.
EVA:n julkaisemassa raportissa (Robotit töihin! Elinkeinoelämän valtuuskunta 2016) esitetään, että muutaman vuoden sisällä jopa viidennes hoitajien työstä voitaisiin korvata roboteilla ja muulla automatiikalla.
- Tämä on yllättävää, kun ottaa huomioon kuinka vähän robotiikkaa on käytössä suomalaisissa hoitolaitoksissa tällä hetkellä, puhumattakaan yksityisten ihmisten kodeista, toteaa tutkijatohtori Lina van Aerschot Tampereen yliopistosta.
Hoitoalan ammattilaisten kokemuksia ja näkemyksiä hoivarobotiikan hyödyntämisestä tutkittiin kyselyllä, johon vastasi yhteensä lähes 4000 hoitajaa. Vastaajista noin puolet on superilaisia lähihoitajia.
Oma kokemus robotiikasta hoitotyössä
Oma kokemus roboteista hoitotyössä kun sai koota alusta loppuun mBot-robotin oppitunnilla oli mielenkiintoinen. Sai tutustua omatoimisesti mitä aiheeseen sisältyy kaiken kaikkiaan.
Kokoamisen jälkeen kun tutustui ohjelmointiin, heräsi mielenkiinto minkälaisia muita robotteja on alalle tulossa tai on jo alalla auttamassa hoitajia ja niitä tarvitsevia ihmisiä.
Kokemus herätti mielenkiinnon siihen, mitä avustavia robotteja tai minkänäköisiä, on alalle tulossa. Ja se kuinka helppoa on ohjelmoida asiakkaalle käyttöön, miten voi ohjelmoida osastolle käyttöön hoitajille asukkaiden/potilaiden hoitoon sopivaksi.
https://www.sosiaalipsykologit.fi/robotin-ja-hoitajan-yhteistyolla-tehokkuutta-ja-mielekkyytta-hoitotyohon/
https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/yritykset/robotit-mukaan-hoitotyohon-terveydenhuollossa-hyodynnetaan-viela-liian-vahan-6706934
https://www.superliitto.fi/viestinta/super-lehti/ajankohtaista/ratkaisevatko-robotit-hoitoalan-raha-ja-tyovoimapulan/
https://wiki.metropolia.fi/display/alykas/RoNA+-robotti+apuna+potilassiirroissa
https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/yritykset/robotit-mukaan-hoitotyohon-terveydenhuollossa-hyodynnetaan-viela-liian-vahan-6706934
https://www.superliitto.fi/viestinta/super-lehti/ajankohtaista/ratkaisevatko-robotit-hoitoalan-raha-ja-tyovoimapulan/
https://wiki.metropolia.fi/display/alykas/RoNA+-robotti+apuna+potilassiirroissa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti