Miten tehdä ohjaustilanteessa selkeästi mitä ollaan tekemässä, lyhyesti ja ytimekkäästi. Kuvin ja tekstein kertoa jotta pysyy huomio mitä on tapahtumassa.
Ohjaus on lopulta hyvin yksinkertaista, enkä tarkoita tätä mitenkään väheksyvästi tai halveksuvasti, vaan ennemmin päinvastoin, yksinkertaistus ja kiteytys ovat usein kaikkein työteliäimpiä vaiheita monissa prosesseissa.
Ohjauksessa on kyse yhteistoiminnasta, ”jossa tuetaan ja edistetään ohjattavan oppimis-, kasvu-, työ- tai ongelmanratkaisuprosesseja sellaisilla tavoilla, että ohjattavan toimijuus vahvistuu. Hyvä ohjaus toteutuu kunnioittavassa, rakentavassa kohtaamisessa ja dialogisessa vuorovaikutuksessa.”
Erityisen vaikeaksi ohjauksen tekee kuitenkin moninaisten valintojen maailma, jossa opiskelijan odotetaan pärjäävän valintojensa kanssa ikään kuin se olisi toinen luonto. Tämä harvoin pitää paikkansa, koska päätöksen tekeminen voi osoittautua hyvinkin hankalaksi, mikäli ei hahmota ympäröivää maailmaa. Vaihtoehtojen punninta heikoilla tiedoilla voi osoittautua välillä hankalaksi ilman ammattitaitoista ohjausta, joka auttaa näkemään ympäröivän maailman hieman laajemmin.
Toiminnanohjauksella tarkoitetaan joko taito- eli toimintamuistin ei-tahdonalaista toimintaa tai tahdonalaisia keinoja, joilla haluttu tavoite pyritään saavuttamaan. Viimeksi mainittuihin kuuluvat esimerkiksi oman toiminnan tietoinen suunnittelu, koordinointi ja valvominen.
Toiminnanohjauksen häiriöillä viitataan muun muassa ADD-/ADHD:ssa, Autismin kirjon oireyhtymissä, älyllisessä kehitysvammaisuudessa ja vaskulääridementiassa esiintyviin kognitiivisiin vaikeuksiin, jotka voivat lievinäkin haitata arjesta ja työtehtävistä selviytymistä. Toiminnanohjauksen häiriöt ovat samoja oireita, joita esiintyy dementoivissa sairauksissa, mutta dementia-sanaa käytetään yleensä vain silloin, kun potilaan kognitiivinen taso laskee aiemmasta.
Toiminnanohjauksen häiriöt voivat liittyä joko taito- eli toimintamuistin tahdosta riippumattomaan toimintaan tai tahdonalaiseen tietoiseen toiminnanohjaukseen.
Ylemmän tason tietoisen toiminnanohjauksen ongelmat tarkoittavat puutteellista kykyä suunnitella, koordinoida ja valvoa tietoisesti omaa toimintaansa.
Tahdosta riippumaton eli automaattinen taito- eli toimintamuisti huolehtii esimerkiksi siitä, että ihmiset kykenevät muistamaan asioita ilman, että heidän olisi tarvinnut painaa niitä tietoisesti mieleensä. Osa toimintamuistin säätelemistä toiminnoista liittyy asioiden tekemiseen aina samalla tavalla samassa tilanteessa kuten avainten laittaminen paikoilleen kotiin saavuttaessa ja valojen sammuttaminen kotoa poistuttaessa. Niin ikään motorinen harjaantuminen liittyy siihen, että aivojen alemmat osat ottavat vastatakseen tiettyjen liikesarjojen suorittamisesta, jolloin toiminta voi tapahtua taloudellisemmin ja nopeammin kuin tietoisen ohjauksen avulla.
Muistissa on myös erityinen ennakoiva osa-alue, joka huolehtii, että omaan toimintaan liittyvät asiat aktivoituvat ihmisen mielessä juuri oikeana ajankohtana. Ihmiset esimerkiksi pukevat yleensä automaattisesti alusvaatteet ennen päällysvaatteita ilman, että heidän tarvitsee suunnitella vaatteidensa pukemisjärjestystä. Toiminnanohjauksen häiriö saattaa kuitenkin oireilla kehitysvammaisilla Kannerin autisteilla ja aivovauriopotilailla siten, että he saattavat pukea vaatteet väärässä järjestyksessä.
https://docs.google.com/presentation/d/1Fz7dYVJbXWA1t35mks-b1mRwwnzrGd6LoNotdJyWWjo/edit?usp=sharing
Auttamisnäkökulmassa on keskeistä se, että ohjauksella autetaan asiakasta auttamaan itseään. Asiakkaan voimaantuminen (empowerment) ja itseohjautumisen vahvistuminen saadaan aikaan ottamalla huomioon asiakkaan subjektius eli oma-aloitteisuus ja -vastuisuus.
Ohjaus vuorovaikutuksen tuottamisen tapana perustuu lähinnä neuvotteluun, keskusteluun ja dialogiin. Ohjauskeskustelun tärkeitä välineitä ovat kunnioitus ja empatia, sopiminen, kysyminen, selventäminen ja tarkentaminen, konkretisoiminen ja välittömyys, yhteenvetäminen sekä tavoitteen asettaminen, toiminnan suunnittelu ja ongelmanratkaisu.
Toimintaympäristönä ohjaus on eriytymätön, se ei eristy selvästi omaksi saarekkeekseen. Ohjaus on luonteeltaan prosessoivaa toimintaa, ja se voi liittyä elämänsuunnittelun, opinnoissa ja uralla etenemisen, työssä selviytymisen ja ihmisten oman ammatillisen reflektoinnin alueille.
Ohjaus ammattina liittyy perinteisiin ohjausammatteihin, kuten ammatinvalinnan ohjaaja, opinto-ohjaaja, nuoriso-ohjaaja jne. Nykyaikana - ohjauksen tarpeen kasvaessa eri inhimillisen toiminnan alueilla - ohjaus kuitenkin on paremminkin työtapa ja -ote kuin varsinainen ammatti. Yhä useammissa ammateissa tarvitaan ohjauksellista otetta.
Subjektiuden vahvistaminen, vuorovaikutuksen aikaansaaminen ja tukeminen, prosessoiva työskentely ja ohjauksellinen ote ovat keskeisiä myös verkko-ohjauksessa, joka tapahtuu pääasiassa kirjoitetun (puhe)kielen avulla.
Syy-Seuraus kortit
Syy-seuraus–korttien käytössä on kyse toiminnanohjaamisesta.
Toiminnanohjauksen taidoilla tarkoitetaan laajasti ottaen ihmisten kykyjä säädellä käyttäytymistään tilanteen vaatimusten mukaisesti. Käsitteenä se on moniulotteinen ja sisältöinen, ja sitä pidetäänkin sateenvarjokäsitteenä monille erilaisille taidoille. Toiminnanohjauksen käsitteen tarkasta määrittelystä ei olla yhtä mieltä. Yhteistä erilaisille määrittelyille on, että toiminnanohjaus sisältää kyvyn ennakoida ja suunnitella, kyvyn toimia suunnitelman mukaan, kyvyn arvioida omaa toimintaa sekä kyvyn jättää tehtävää häiritsevät tekijät huomiotta.
Lapsilla joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö (ADHD tai ADD), ovat toiminnanohjauksen ja etenkin inhibition eli toiminnan ehkäisyn vaikeudet tyypillisiä. Sitä esiintyy myös lapsilla, joilla on autismikirjon häiriö, mutta lievemmässä muodossa sitä todetaan olevan usein myös lapsilla, joilla on muita kehityksen ja oppimisen ongelmia.
Autistisilla henkilöillä on usein oppimiseen liittyviä kognitiivisia vaikeuksia, esimerkiksi automatisoinnissa, syy-seuraus–suhteiden ymmärtämisessä ja heillä on myös yli-valikoivuutta. Ylivalikoivuuden takia autistisella henkilöllä on yleensä erikoinen tapa reagoida aistiärsykkeisiin. Heidän on vaikea tietää, mitkä ovat olennaisia asioita, jotka pitää huomioida. He saattavat keskittyä johonkin heille turvalliseen yksityiskohtaan, jota toiset eivät edes huomaa ja tilanteen kannalta olennainen asia jää heiltä täysin huomiotta. He voivat tehdä tulkintoja yksittäisen piirteen perusteella, esimerkiksi kaikki parralliset miehet voidaan tulkita isäksi.
Esimerkit havaittavissa jo taaperoikäisenä
Toimintakykyä kohottavia kuntoutuksen alueita ovat
AS-henkilö tarvitsee yksinkertaisia ja selkeitä ohjeita, miten toimia eri tilanteissa ja ympäristöissä, eli arkipäivän selkeän struktuurin.
Mitä on toimintaterapia?
Toimintaterapia on kuntoutusmuoto, joka perustuu toiminnan terapeuttiseen käyttöön sekä toimintaterapeutin ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen. Toimintaterapia sopii lapselle tai nuorelle, jolla on kehityksellisesti tai sairauden tai vamman seurauksena haasteita iänmukaisiin päivittäisiin toimintoihin osallistumisessa.
Milloin toimintaterapiasta on apua?Toimintaterapiasta hyötyvät monen ikäiset lapset ja nuoret. Toimintaterapiasta voi olla apua silloin, kun lapsella tai nuorella on vaikeuksia esimerkiksi:
Kehonhallinnassa
Toimintaterapian konkreettisia tavoitteita voivat olla esimerkiksi:
Toimintaterapian vastaanotot
Toimintaterapian vastaanotot
Terapia toteutetaan yleensä lapsen yksilöllisinä vastaanottokäynteinä, joissa lapsi tai nuori toimii kahden kesken terapeutin kanssa. Vanhemmat ovat tärkeässä roolissa tukemassa lapsen terapiaprosessia ja heillä on usein omia ohjauskäyntejä terapeutin kanssa.
Toimintaterapiaan kuuluu ohjauskäyntejä, jotka voidaan toteuttaa kotona, koulussa tai päiväkodissa. Tällöin toimintaterapeutin ohjauskäynnille voivat osallistua myös vanhemmat ja opettaja tai lastentarhanopettaja. Osa käynneistä voidaan toteuttaa koti- tai päiväkotikäynteinä, mikä tukee terapiassa harjoiteltujen taitojen siirtymistä arkeen. Toimintaterapian tavoitteet määrittävät terapiajakson pituuden. Yksilöllisen terapiakerran kesto on 45–60 minuuttia ja tapaamiskertoja on tavallisesti 10–30.
Toimintaterapian menetelmät ja ympäristöToimintaterapia tapahtuu tavoitteellisissa leikki- ja toimintatilanteissa, joita suunnitellaan yhdessä lapsen kanssa hänen mielenkiintonsa mukaan. Menetelminä käytetään esimerkiksi liikuntaleikkejä, pelejä, rakentelua ja luovia toimintoja. Terapiassa toiminta on lapselle hauskaa, haastavaa ja onnistumisen kokemuksia antavaa.
Lapsen toimintaterapiassa käytetään paljon leikkiä. Leikin keinon terapiaan saadaan sisällytettyjä harjoitteita, jotka tukevat lapsen kehitystä. Toimintaterapiassa käytetty leikki eroaa tavallisesta leikistä siten, että terapiassa leikki on aina ohjattua ja tavoitteellista.Toiminnan ja leikin avulla voidaan arvioida lapsen toiminnanohjausta, motoriikkaa, silmän ja käden yhteistyötä, visuaalista hahmottamista, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä tarkkaivaisuuden suuntaamista ja ylläpitämistä.
Terapiassa käytettävät välineet ja ympäristö valitaan yksilöllisesti lapsen tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Terapeutti suunnittelee etukäteen terapiakäynnille sopivia harjoitteita, joita hän toteuttaa lapsen kanssa. Terapiassa autetaan myös lasta arvioimaan itseään ja toimintakykyään sekä tulemaan tietoiseksi vahvuuksistaan.
Lähde:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/106841/Opiskelija_Juho.Hautala.pdf.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/foniatria/lapsen_neuropsykologinen_arvio/toiminnanohjaus/Sivut/default.aspx
https://fi.pinterest.com/pin/357754764119713750/?lp=true
https://fi.pinterest.com/pin/504825439454180968/?lp=true
https://revise.fi/odoo/?gclid=Cj0KCQjww47nBRDlARIsAEJ34bkHBirFMGYS4pvpLYSX_DgY7BWm67To2h5I9-EHUQyIcc4nGHLOHzwaAm9YEALw_wcB
https://blogs.helsinki.fi/thinkmath/tietopalvelu/toiminnanohjaus/miten-toiminnanohjaus-kehittyy/
https://www.hahku.fi/hahmotusvaikeus-vai-toiminnanohjauksen-pulmat/
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/116175/Suominen_Juuli.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://www.autismiliitto.fi/autismikirjo/aspergerin_oireyhtyma/kuntoutuminen
http://www.nuorisopsykiatrinen-yhdistys.org/wp-content/uploads/2012/11/rutiinit_rituaalit_pakko_oireet.pdf
https://www.toimintakeidas.fi/blogi/aistien-saatelyapua-autismikirjon-henkiloille/
https://www.lastenkuntoutus.net/perheille/terapia-_ja_tutkimuspalvelut/toimintaterapia
Ohjaus on lopulta hyvin yksinkertaista, enkä tarkoita tätä mitenkään väheksyvästi tai halveksuvasti, vaan ennemmin päinvastoin, yksinkertaistus ja kiteytys ovat usein kaikkein työteliäimpiä vaiheita monissa prosesseissa.
Ohjauksessa on kyse yhteistoiminnasta, ”jossa tuetaan ja edistetään ohjattavan oppimis-, kasvu-, työ- tai ongelmanratkaisuprosesseja sellaisilla tavoilla, että ohjattavan toimijuus vahvistuu. Hyvä ohjaus toteutuu kunnioittavassa, rakentavassa kohtaamisessa ja dialogisessa vuorovaikutuksessa.”
Erityisen vaikeaksi ohjauksen tekee kuitenkin moninaisten valintojen maailma, jossa opiskelijan odotetaan pärjäävän valintojensa kanssa ikään kuin se olisi toinen luonto. Tämä harvoin pitää paikkansa, koska päätöksen tekeminen voi osoittautua hyvinkin hankalaksi, mikäli ei hahmota ympäröivää maailmaa. Vaihtoehtojen punninta heikoilla tiedoilla voi osoittautua välillä hankalaksi ilman ammattitaitoista ohjausta, joka auttaa näkemään ympäröivän maailman hieman laajemmin.
Toiminnanohjauksella tarkoitetaan joko taito- eli toimintamuistin ei-tahdonalaista toimintaa tai tahdonalaisia keinoja, joilla haluttu tavoite pyritään saavuttamaan. Viimeksi mainittuihin kuuluvat esimerkiksi oman toiminnan tietoinen suunnittelu, koordinointi ja valvominen.
Toiminnanohjauksen häiriöillä viitataan muun muassa ADD-/ADHD:ssa, Autismin kirjon oireyhtymissä, älyllisessä kehitysvammaisuudessa ja vaskulääridementiassa esiintyviin kognitiivisiin vaikeuksiin, jotka voivat lievinäkin haitata arjesta ja työtehtävistä selviytymistä. Toiminnanohjauksen häiriöt ovat samoja oireita, joita esiintyy dementoivissa sairauksissa, mutta dementia-sanaa käytetään yleensä vain silloin, kun potilaan kognitiivinen taso laskee aiemmasta.
Toiminnanohjauksen häiriöt voivat liittyä joko taito- eli toimintamuistin tahdosta riippumattomaan toimintaan tai tahdonalaiseen tietoiseen toiminnanohjaukseen.
Ylemmän tason tietoisen toiminnanohjauksen ongelmat tarkoittavat puutteellista kykyä suunnitella, koordinoida ja valvoa tietoisesti omaa toimintaansa.
Tahdosta riippumaton eli automaattinen taito- eli toimintamuisti huolehtii esimerkiksi siitä, että ihmiset kykenevät muistamaan asioita ilman, että heidän olisi tarvinnut painaa niitä tietoisesti mieleensä. Osa toimintamuistin säätelemistä toiminnoista liittyy asioiden tekemiseen aina samalla tavalla samassa tilanteessa kuten avainten laittaminen paikoilleen kotiin saavuttaessa ja valojen sammuttaminen kotoa poistuttaessa. Niin ikään motorinen harjaantuminen liittyy siihen, että aivojen alemmat osat ottavat vastatakseen tiettyjen liikesarjojen suorittamisesta, jolloin toiminta voi tapahtua taloudellisemmin ja nopeammin kuin tietoisen ohjauksen avulla.
Muistissa on myös erityinen ennakoiva osa-alue, joka huolehtii, että omaan toimintaan liittyvät asiat aktivoituvat ihmisen mielessä juuri oikeana ajankohtana. Ihmiset esimerkiksi pukevat yleensä automaattisesti alusvaatteet ennen päällysvaatteita ilman, että heidän tarvitsee suunnitella vaatteidensa pukemisjärjestystä. Toiminnanohjauksen häiriö saattaa kuitenkin oireilla kehitysvammaisilla Kannerin autisteilla ja aivovauriopotilailla siten, että he saattavat pukea vaatteet väärässä järjestyksessä.
https://docs.google.com/presentation/d/1Fz7dYVJbXWA1t35mks-b1mRwwnzrGd6LoNotdJyWWjo/edit?usp=sharing
Auttamisnäkökulmassa on keskeistä se, että ohjauksella autetaan asiakasta auttamaan itseään. Asiakkaan voimaantuminen (empowerment) ja itseohjautumisen vahvistuminen saadaan aikaan ottamalla huomioon asiakkaan subjektius eli oma-aloitteisuus ja -vastuisuus.
Ohjaus vuorovaikutuksen tuottamisen tapana perustuu lähinnä neuvotteluun, keskusteluun ja dialogiin. Ohjauskeskustelun tärkeitä välineitä ovat kunnioitus ja empatia, sopiminen, kysyminen, selventäminen ja tarkentaminen, konkretisoiminen ja välittömyys, yhteenvetäminen sekä tavoitteen asettaminen, toiminnan suunnittelu ja ongelmanratkaisu.
Toimintaympäristönä ohjaus on eriytymätön, se ei eristy selvästi omaksi saarekkeekseen. Ohjaus on luonteeltaan prosessoivaa toimintaa, ja se voi liittyä elämänsuunnittelun, opinnoissa ja uralla etenemisen, työssä selviytymisen ja ihmisten oman ammatillisen reflektoinnin alueille.
Ohjaus ammattina liittyy perinteisiin ohjausammatteihin, kuten ammatinvalinnan ohjaaja, opinto-ohjaaja, nuoriso-ohjaaja jne. Nykyaikana - ohjauksen tarpeen kasvaessa eri inhimillisen toiminnan alueilla - ohjaus kuitenkin on paremminkin työtapa ja -ote kuin varsinainen ammatti. Yhä useammissa ammateissa tarvitaan ohjauksellista otetta.
Subjektiuden vahvistaminen, vuorovaikutuksen aikaansaaminen ja tukeminen, prosessoiva työskentely ja ohjauksellinen ote ovat keskeisiä myös verkko-ohjauksessa, joka tapahtuu pääasiassa kirjoitetun (puhe)kielen avulla.
Syy-Seuraus kortit
Syy-seuraus–korttien käytössä on kyse toiminnanohjaamisesta.
Toiminnanohjauksen taidoilla tarkoitetaan laajasti ottaen ihmisten kykyjä säädellä käyttäytymistään tilanteen vaatimusten mukaisesti. Käsitteenä se on moniulotteinen ja sisältöinen, ja sitä pidetäänkin sateenvarjokäsitteenä monille erilaisille taidoille. Toiminnanohjauksen käsitteen tarkasta määrittelystä ei olla yhtä mieltä. Yhteistä erilaisille määrittelyille on, että toiminnanohjaus sisältää kyvyn ennakoida ja suunnitella, kyvyn toimia suunnitelman mukaan, kyvyn arvioida omaa toimintaa sekä kyvyn jättää tehtävää häiritsevät tekijät huomiotta.
Lapsilla joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö (ADHD tai ADD), ovat toiminnanohjauksen ja etenkin inhibition eli toiminnan ehkäisyn vaikeudet tyypillisiä. Sitä esiintyy myös lapsilla, joilla on autismikirjon häiriö, mutta lievemmässä muodossa sitä todetaan olevan usein myös lapsilla, joilla on muita kehityksen ja oppimisen ongelmia.
Autistisilla henkilöillä on usein oppimiseen liittyviä kognitiivisia vaikeuksia, esimerkiksi automatisoinnissa, syy-seuraus–suhteiden ymmärtämisessä ja heillä on myös yli-valikoivuutta. Ylivalikoivuuden takia autistisella henkilöllä on yleensä erikoinen tapa reagoida aistiärsykkeisiin. Heidän on vaikea tietää, mitkä ovat olennaisia asioita, jotka pitää huomioida. He saattavat keskittyä johonkin heille turvalliseen yksityiskohtaan, jota toiset eivät edes huomaa ja tilanteen kannalta olennainen asia jää heiltä täysin huomiotta. He voivat tehdä tulkintoja yksittäisen piirteen perusteella, esimerkiksi kaikki parralliset miehet voidaan tulkita isäksi.
Esimerkit havaittavissa jo taaperoikäisenä
- Vastasyntyneen aivoissa kaikki tarvittava on jo valmiina.
- Itsesäätelyn oppimisen tärkein vaihe alkaa kaksivuotiaana.
- Ikävuodet 2–7 ovat itsesäätelyn herkkyyskautta.
- Toiminnanohjaus kehittyy varhaisaikuisuuteen asti.
- Tahdonalainen tarkkaavuus alkaa kehittyä syntymästä lähtien.
- Kielenkehitys vaikuttaa tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen kehittymiseen.
- 2-vuotiaana aikuisen ohjauksessa lapsi pystyy jo keskittymään lyhyitä aikoja.
- 3–4-vuotias kykenee ohjaamaan toimintaansa puheen avulla ja tekemään ohjatusti tehtävää jo lähes puoli tuntia.
- Nopean kehityksen vaihe on päiväkoti- (5 v), esikoulu- ja alakouluiässä (alaluokilla).
- Eläytymiskyvyn puute vaikeuttaa toisen ajatusmaailmaan eläytymistä ja ilmenee esimerkiksi itsekeskeiseltä tai manipuloivalta vaikuttavana käytöksenä.
- Kokonaisuuksien hahmottamisen vaikeus ilmenee esimerkiksi yksityiskohtiin juuttumisena niin, että kokonaisuutta ei havaita eikä tietoa pystytä soveltamaan toisessa asiayhteydessä.
- Toiminnan ohjauksen puutteet ilmenevät vaikeutena laatia ja toteuttaa toimintasuunnitelmia, hahmottaa asioiden syy–seuraussuhteita ja aikakäsitystä. Rituaaleihin ja rutiineihin tukeutuminen voi olla näiden puutteiden kompensoimista.
- Toimintojen automatisoitumisen puutteellisuus näkyy esimerkiksi vaikeutena motorisissa suorituksissa kuten uinnin tai pyörällä ajon opettelussa. Oppimiseen voidaan tarvita runsaasti harjoittelua ja kaikkien liikkeiden ohjausta kädestä pitäen.
Toimintakykyä kohottavia kuntoutuksen alueita ovat
- kielen merkitysten ja kommunikoinnin vahvistaminen
- ympäristön strukturointi ja oman toiminnan ohjaus
- sosiaalisten tilanteiden ja vuorovaikutuksen harjoittelu
- aistiviestien tunnistaminen ja oman kehon hahmottaminen.
AS-henkilö tarvitsee yksinkertaisia ja selkeitä ohjeita, miten toimia eri tilanteissa ja ympäristöissä, eli arkipäivän selkeän struktuurin.
Mitä on toimintaterapia?
Toimintaterapia on kuntoutusmuoto, joka perustuu toiminnan terapeuttiseen käyttöön sekä toimintaterapeutin ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen. Toimintaterapia sopii lapselle tai nuorelle, jolla on kehityksellisesti tai sairauden tai vamman seurauksena haasteita iänmukaisiin päivittäisiin toimintoihin osallistumisessa.
Milloin toimintaterapiasta on apua?Toimintaterapiasta hyötyvät monen ikäiset lapset ja nuoret. Toimintaterapiasta voi olla apua silloin, kun lapsella tai nuorella on vaikeuksia esimerkiksi:
Kehonhallinnassa
- Aistitiedon käsittelyssä
- Hahmottamisessa
- Tarkkaavaisuuden säätelyssä
- Sosiaalisissa tilanteissa
- Arkiympäristössä toimimisessa.
- Toimintaterapian tavoitteetToimintaterapian alussa laaditaan yhdessä lapsen tai nuoren ja lähipiirin kanssa konkreettiset tavoitteet, jotka voivat liittyä esimerkiksi itsestä huolehtimiseen, leikkiin, koulunkäyntiin tai vapaa-aikaan.
Toimintaterapian konkreettisia tavoitteita voivat olla esimerkiksi:
- Asennonhallinnan, tasapainon ja koordinaation hallinnan kehittyminen, jolla tuetaan esimerkiksi lapsen mahdollisuuksia osallistua ikätovereidensa kanssa leikkiin arkiympäristössään
- Silmän ja käden yhteistyön parantuminen, joka edesauttaa kirjoittamaan oppimista
- Käden ja sormien motoriikan parantuminen (hienomotoriikka), jonka myötä itse pukeutumisesta tulee helpompaa (napit ja vetoketjut)
- Näönvarainen hahmottamisen parantuminen, kirjainten ja numeroiden hahmottaminen, joka myötävaikuttaa lukutaidon oppimiseen
- Tarkkaavuuden suuntaamisen ylläpitäminen, jonka myötä lapsen yleinen toiminnanohjaus kehittyy ja esimerkiksi koulutehtävien loppuun saattaminen helpottuu
- Oman toiminnan suunnittelu
Toimintaterapian vastaanotot
Toimintaterapian vastaanotot
Terapia toteutetaan yleensä lapsen yksilöllisinä vastaanottokäynteinä, joissa lapsi tai nuori toimii kahden kesken terapeutin kanssa. Vanhemmat ovat tärkeässä roolissa tukemassa lapsen terapiaprosessia ja heillä on usein omia ohjauskäyntejä terapeutin kanssa.
Toimintaterapiaan kuuluu ohjauskäyntejä, jotka voidaan toteuttaa kotona, koulussa tai päiväkodissa. Tällöin toimintaterapeutin ohjauskäynnille voivat osallistua myös vanhemmat ja opettaja tai lastentarhanopettaja. Osa käynneistä voidaan toteuttaa koti- tai päiväkotikäynteinä, mikä tukee terapiassa harjoiteltujen taitojen siirtymistä arkeen. Toimintaterapian tavoitteet määrittävät terapiajakson pituuden. Yksilöllisen terapiakerran kesto on 45–60 minuuttia ja tapaamiskertoja on tavallisesti 10–30.
Toimintaterapian menetelmät ja ympäristöToimintaterapia tapahtuu tavoitteellisissa leikki- ja toimintatilanteissa, joita suunnitellaan yhdessä lapsen kanssa hänen mielenkiintonsa mukaan. Menetelminä käytetään esimerkiksi liikuntaleikkejä, pelejä, rakentelua ja luovia toimintoja. Terapiassa toiminta on lapselle hauskaa, haastavaa ja onnistumisen kokemuksia antavaa.
Lapsen toimintaterapiassa käytetään paljon leikkiä. Leikin keinon terapiaan saadaan sisällytettyjä harjoitteita, jotka tukevat lapsen kehitystä. Toimintaterapiassa käytetty leikki eroaa tavallisesta leikistä siten, että terapiassa leikki on aina ohjattua ja tavoitteellista.Toiminnan ja leikin avulla voidaan arvioida lapsen toiminnanohjausta, motoriikkaa, silmän ja käden yhteistyötä, visuaalista hahmottamista, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä tarkkaivaisuuden suuntaamista ja ylläpitämistä.
Terapiassa käytettävät välineet ja ympäristö valitaan yksilöllisesti lapsen tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Terapeutti suunnittelee etukäteen terapiakäynnille sopivia harjoitteita, joita hän toteuttaa lapsen kanssa. Terapiassa autetaan myös lasta arvioimaan itseään ja toimintakykyään sekä tulemaan tietoiseksi vahvuuksistaan.
Lähde:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/106841/Opiskelija_Juho.Hautala.pdf.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/foniatria/lapsen_neuropsykologinen_arvio/toiminnanohjaus/Sivut/default.aspx
https://fi.pinterest.com/pin/357754764119713750/?lp=true
https://fi.pinterest.com/pin/504825439454180968/?lp=true
https://revise.fi/odoo/?gclid=Cj0KCQjww47nBRDlARIsAEJ34bkHBirFMGYS4pvpLYSX_DgY7BWm67To2h5I9-EHUQyIcc4nGHLOHzwaAm9YEALw_wcB
https://blogs.helsinki.fi/thinkmath/tietopalvelu/toiminnanohjaus/miten-toiminnanohjaus-kehittyy/
https://www.hahku.fi/hahmotusvaikeus-vai-toiminnanohjauksen-pulmat/
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/116175/Suominen_Juuli.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://www.autismiliitto.fi/autismikirjo/aspergerin_oireyhtyma/kuntoutuminen
http://www.nuorisopsykiatrinen-yhdistys.org/wp-content/uploads/2012/11/rutiinit_rituaalit_pakko_oireet.pdf
https://www.toimintakeidas.fi/blogi/aistien-saatelyapua-autismikirjon-henkiloille/
https://www.lastenkuntoutus.net/perheille/terapia-_ja_tutkimuspalvelut/toimintaterapia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti