Usherin oireyhtymä

Usherin oireyhtymä on perinnöllinen sairaus, joka aiheuttaa kuulo- ja näkövamman. Se on yleisin kuurosokeutumista aiheuttavista oireyhtymistä. Siihen liittyy etenevä näkövamman aiheuttava verkkokalvorappeuma, sisäkorvaperäinen kuulovamma ja vaihtelevasti tasapainoelimen häiriö. 

Usherin oireyhtymä on peittyvästi periytyvä. Toisin sanoen ihminen voi kantaa sitä aiheuttavaa perimää sairastamatta itse sairautta. Ihminen sairastuu Usherin oireyhtymään ainoastaan, jos hän saa molemmilta vanhemmiltaan sitä aiheuttavan virheellisen geenin. Usherin oireyhtymä on nimetty brittiläisen C. H. Usherin mukaan, joka kuvasi sen vuonna 1914. Suomessa potilaita syntyy vuosittain noin 2–3.

Oireyhtymä jaetaan kolmeen päätyyppiin, joista Suomessa tavallisin on III. Usherin oireyhtymä III on hyvin harvinainen muualla maailmassa ja siksi osa ns. suomalaista tautiperintöä. Sairaus on harvinainen myös Suomessa, jossa siitä kärsii arviolta noin 300 ihmistä. 

Näkövammautumiseen saattaa kuulua hämäräsokeutta. Näkövammautumisprosessi ei tapahdu kovin nopeasti, ja monesti näönjäänteitä on vielä vanhallakin iällä.

Usherin oireyhtymän tyypit 

Usher 1

Usher I on vaikea sairaus. Potilaan kuuroutuminen alkaa pian syntymän jälkeen. Myös heidän tasapainoelimensä toiminta on häiriintynyt, jolloin motorinen kehitys hidastuu. Näön heikkenemisen aiheuttaa verkkokalvorappeuma, ja varhainen merkki näkövammautumisesta saattaa olla esimerkiksi hämäräsokeus. 

Muutaman ihmisen noin 100 000:sta uskotaan kärsivän Usherin oireyhtymän I -tyypistä. Usher I jaetaan edelleen seitsemään sairaustyyppiin, joiden nimet ovat Usher IA, IB, IC, ID, IE, IF ja IG.

Usher 2

Usher II -potilaiden kuulovamma ei ole niin vaikea-asteinen kuin Usher I -potilailla ja se etenee hitaasti. Näkövammautuminen alkaa tyypillisesti nuoruus- tai aikuisiällä. Tästä tautimuodosta kärsivillä ei kuitenkaan esiinny tasapainoelimen toimintahäiriöitä. 

Usher II on maailmanlaajuisesti yleisin Usher-muoto. Se jakautuu ainakin kolmeen alatyyppiin.

Usher 3

Usher III -oireyhtymä on Suomessa yleisempi kuin missään muualla maailmassa. Suomessa sairaus on harvinainen, ja muualla maailmassa sitä tavataan hyvin satunnaisesti. Usher III -tyypistä kärsivän kuulovamma on alun perin lievä ja alkaa vaikeutua vasta, kun puhekyky on jo hankittu. Potilailla esiintyy tasapainoelimen toiminnan häiriöitä. Lopulta sairaus johtaa kuulonäkövammaisuuteen.

Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Usherin_oireyhtymä

Proteus-oireyhtymä

Proteus-oireyhtymä eli Wiedemannin oireyhtymä on erittäin harvinainen tauti, jonka tunnusomaisia piirteitä ovat kasvaimen tapaiset muodostumat, kudoksen mosaiikkimaiset ylikasvualueet muun muassa päässä, luissa ja ihossa. Taudissa ovat yleisiä myös rasvapaukamat, paksut luomet ja verisuonikasvaimet. Taudin syitä ei edelleenkään tiedetä, eikä siihen ole olemassa hoitoa. Taudin oireiston kuvasi kokonaisuudessaan ensimmäisenä Hans-Rudolf Wiedemann ja hänen tutkijakollegansa vuonna 1983. Taudin esiintymistiheyden arvioidaan olevan elävänä syntyvillä lapsilla 1/100 000.

Tutkijat ovat selvittäneet Proteus-oireyhtymästä kärsivien geenimuutoksia ja geenimutaation osuutta taudin syntyyn. Yhdysvaltalaisen National Genome Research -instituutin tutkijat löysivät sairastuneissa kudoksissa mutaation geenissä AKT1.

Pilkkanimen elefanttimies saanut Joseph Merrick on kuuluisin Proteus-oireyhtymästä kärsinyt ihminen. Proteus-oireyhtymä on saanut nimensä Kreikan mytologiassa esiintyvältä muotoaan muuttavalta Proteus-hahmolta. 

Lähde:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Proteus-oireyhtymä

Aquagenic urticaria, Vesiallergia

Vesiallergiassa ihoon tulee ihottumaa nopeasti sen jälkeen, kun iho joutuu kosketuksiin veden kanssa. Veden lämpötilalla ei ole väliä. Yhdysvaltain kansallisen terveysviraston mukaan se iskee yleisimmin naisiin ja alkaa usein murrosiässä. Allergian perimmäistä syytä ei tiedetä. Koska se on harvinainen, ei tietoa sairaudesta juuri ole.

Mitä kauemmin iholla on vettä, sitä pahemmaksi ihottuma muuttuu. 

Vesiallergia on erittäin harvinainen nokkosihottumaa aiheuttava sairaus. Nimestään huolimatta se ei ole allergia, koska se ei perustu histamiinin vapautumiseen allergisessa reaktiossa, vaan se on enemmänkin yliherkkyyttä tislaamattomasta vedestä löytyville ioneille. Vesiallergia aiheuttaa kivuliaan reaktion vartaloon sen jouduttua kosketukseen veden kanssa.

Oireet

Vesiallergia aiheuttaa yleensä ihon kutiamista ja polttelemista kaikenlaisen vedelle altistumisen jälkeen. Suihkussa käynti saattaa aiheuttaa erittäin kuivat silmät. Lämpimämpi vesi yleensä pahentaa reaktiota. Vettä juodessa vesiallergikolla saattaa esiintyä hengitysvaikeuksia tai kurkun turpoamista. Kipu yleensä hellittää 10–120 minuutin kuluttua.

Aiheuttajat

Minkä vain veden olomuodon koskettaminen voi aiheuttaa oireiden esiintymisen. Myös oma tai toisen hiki voi aiheuttaa reaktion, joten kesällä on hyvä pysytellä viileässä hikoamisen välttämiseksi. Myös kyyneleet voivat aiheuttaa kipua. Useimmat vesiallergiasta kärsivät pyrkivät välttämään sadetta ja pitämään mukanaan sateenvarjoa kastumisen välttämiseksi. Kehon puhdistus on vaikeaa, koska vesiallergikot saattavat joutua ottamaan hyvin lyhyitä suihkuja vähentääkseen suihkun aiheuttamaa kipua.

Hoito

Vesiallergialle ei ole tunnettua hoitoa. Dermatologit suosittelevat veden välttämistä mahdollisuuksien mukaan: Lyhyitä suihkuja, viileässä pysyttelemistä ja sateen välttelemistä oireiden helpottamiseksi. Lääkäri voi määrätä vesiallergiselle antihistamiinia tai muita lääkkeitä.

Lähde:

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/18-vuotiaana-rachael-alkoi-karsia-omituisista-iho-oireista-suihkun-jalkeen-sai-kuulla-sairastavansa-harvinaista-allergiaa-toivon-etta-tahan-loytyisi-jonain-paivana-parannuskeino/7859530#gs.9xp354

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesiallergia

Lähihoitajan työetiikka

Asiakaslähtöisyys on eettisen toiminnan perusta. Kunnioittava kohtaaminen vaatii lähihoitajalta kykyä kuunnella asiakkaita ja potilaita sekä heidän läheisiään. Kunnioittava kohtaaminen edellyttää hoitajalta hienotunteisuutta.

Lähihoitaja tekee työssään päätöksiä, jotka vaikuttavat asiakkaiden ja potilaiden sekä heidän läheistensä hyvinvointiin. Päätökset ovat usein pieniä ja huomaamattomia valintoja potilaiden ja asiakkaiden puolesta tai heidän kanssaan, mutta niillä voi olla suuri merkitys. Potilaalla ja asiakkaalla on oikeus tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa ja lähihoitajan tulee kunnioittaa ja edistää potilaan ja asiakkaan yksityisyyttä ja itsemääräämisoikeutta.

Lähihoitajan työssä kohtaamat tilanteet ovat usein haastavia ja monimutkaisia, eikä niihin löydy aina yksiselitteisiä vastauksia. Arjen työssä kohdataan usein kysymyksiä oikeasta ja väärästä. Näissä tilanteissa korostuu ammatillinen ja vastuullinen toiminta. Vastausta etsittäessä on tärkeää tunnistaa toimintaa ohjaavat arvot, periaatteet ja päämäärät. Kaikkiin työelämän ja asiakas- tai potilassuhteiden eettisiin ongelmiin ei löydy valmista ratkaisua. Etiikka antaa välineitä eettiseen pohdintaan ja päätöksentekoon.

Lähihoitajan työ vaatii jatkuvaa halua ja valmiutta tunnistaa, pohtia ja ratkaista työhön liittyviä eettisiä kysymyksiä. Sosiaali- ja terveysalan yhteisten sekä lähihoitajan omien eettisten ohjeiden tarkoituksena on auttaa löytämään yleisesti hyväksyttäviä periaatteita ja oikeita toimintatapoja suhteessa asiakkaaseen. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE (etene.fi) käsittelee sosiaali- ja terveysalaan sekä potilaan ja asiakkaan asemaan liittyviä eettisiä kysymyksiä periaatteelliselta kannalta ja antaa niistä suosituksia.



Sosiaalialan ammattilaisilla on velvollisuus asettua yhteiskunnalliselta asemaltaan heikoimpien ryhmien puolelle, tukea ihmisiä vaikeissa elämäntilanteissa ja tuoda tietoa kohtuuttomista tilanteista ja syrjivistä rakenteista poliittiseen päätöksentekoon. Sosiaalialan työtä säätelee lainsäädäntö, mutta lainmukaisuus ei aina takaa oikeudenmukaisuutta. Siksi arjen valintoja ohjaamaan tarvitaan vahvaa ammattietiikkaa.

Lähihoitajan työ on potilaan ja asiakkaan fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin sekä henkisiin
ja hengellisiin tarpeisiin perustuvaa tukemista, ohjausta, hoitoa, huolenpitoa, kasvatusta
sekä terveyden ja kuntoutumisen edistämistä.

Lähihoitajilta vaaditaan hyviä ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja, rehellisyyttä sekä
kykyä toimia erilaisten ihmisten kanssa. Alan ammattilainen toimii rakentavasti ja
arvostaa omaa ja toisten työtä. Ammatissa toimiminen edellyttää oman ammattitaidon
jatkuvaa ylläpitämistä ja uudistamista. Lähihoitaja sitoutuu yhteisiin alan tavoitteisiin ja
arvoihin sekä hyväksyttyihin työn tekemisen tapoihin.

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työn taustalla ovat yhteisesti hyväksytyt arvot. Alan
säädökset ja ammattieettiset periaatteet ohjaavat ammattilaisten toimintaa. Ammatti-
eettisen osaamisen avulla varmistetaan ihmisten oikeuksien toteutuminen ja hyvinvointi
mahdollisimman tasapuolisesti asiakkaiden ja asiakasryhmien välillä. Tavoitteena on
hyvän elämän ja oikeudenmukaisuuden edistäminen yhteiskunnassa.

Työntekijän eettisyys ilmenee kaikessa toiminnassa. Ajattelun tasolla eettinen harkinta on
ammatilliseen toimintaan liittyvien valintojen, valittujen keinojen kohteiden ja keinojen
käytön seurausten tutkimista ja käsittelyä. Puheessa korostuu toisten ihmisten kunnioitus
ja oikeudenmukaisuus. Toiminnan tasolla eettisyys konkretisoituu tekoina ja näkyy luottamuksellisen suhteen rakentumisena asiakkaan ja ammattilaisen välille.

Lähihoitajan työtä säätelevät monet lait ja säädökset, joita tulee noudattaa. Lähihoitajan
tulee kunnioittaa yksilöiden ja perheiden yksilöllisyyttä sekä ryhmien ja yhteisöjen etnistä
ja kulttuurista moninaisuutta. Lähihoitaja kunnioittaa asiakkaan ja potilaan itsemääräämis-
oikeutta ja tuottaa aina hyvää palvelua.

Työntekijän velvollisuus on kohdella kaikkia potilaita ja asiakkaita tasa-arvoisesti riippumatta heidän iästään, kulttuuristaan, sukupuolestaan, siviilisäädystään, kyvyistään, yhteiskunnallisesta tai taloudellisesta asemastaan, poliittisista mielipiteistään, ihonväristään tai muista fyysisistä ominaisuuksistaan, sukupuolisesta suuntautumisestaan, uskonnostaan tai vakaumuksestaan.

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työ perustuu luottamukseen, sillä potilaat ja asiakkaat
paljastavat yksityisyyttään, perhettään, omaisiaan ja läheisiään sekä työtään koskevia
henkilökohtaisia asioita. Luottamuksellisuus korostuu asiakassuhteissa, mutta se ulottuu
myös työyhteisöön ja työnantajan liikesalaisuuksina pidettäviin tietoihin.

Työntekijöitä sitovat lain edellyttämä salassapitovelvollisuus ja tietosuoja. Salassapitosäädökset
koskevat myös sosiaalista mediaa. On tärkeää tietää, mitä asiakkaisiin ja työhön liittyvää
voi jakaa ja mitkä ovat hyväksytyt sosiaalisen median käyttötavat työaikana. Työnantaja
voi kieltää sosiaalisen median käytön työajalla. Työntekijällä on työnantajaa kohtaan
lojaliteetti- eli uskollisuusvelvoite. Tämä velvoite pitää sisällään julkisesta arvostelusta
pitäytymisen ja salassapitovelvoitteen.

Lakisääteinen ilmoitusvelvollisuus puolestaan edellyttää salassapitosäännösten estämättä ammattihenkilön tekemään tarvittaessa lastensuojeluilmoitus tai ilmoitus sosiaalihuollon
tarpeessa olevasta ja iäkkään palvelun tarpeesta.

Lähihoitajan työtä ohjaavat myös suomalaisen työelämän pelisäännöt. Työntekijät
edustavat eri kulttuuritaustoja, mutta työtä ohjaavat säännöt ovat kaikille samat.
Lähihoitajan työ on luonteeltaan itsenäistä, moniammatillista ja edellyttää verkostoissa
työskentelyä. Työpaikoilla ohjataan opiskelijoita ja arvioidaan heidän ammatillista
osaamistaan. Työpaikkojen ja oppilaitosten työntekijöiltä sekä opiskelijoilta edellytetään sitoutumista yhteisiin ammattieettisiin periaatteisiin.



Lähde:
https://www.superliitto.fi/tyoelamassa/lahihoitajan-tyo/etiikka-hoitotyossa/
https://www.talentia.fi/tyoelamainfo/ammattietiikka/
https://www.superliitto.fi/site/assets/files/4599/superliitto-lahihoitajan-eettiset-ohjeet-2019.pdf

Sydänpussin mesoteliooma

Siihen sairastuneita on vain noin 300 koko maailmassa. Mesoteliooma on yleensä keuhkopussissa, ja johtuu asbestialtistuksesta.

Mesoteliooma eli keuhkopussin tai vatsakalvon pahanlaatuinen kasvain säilyy tavallisesti piilevänä 30 – 50 vuotta altistumisen alkamisesta. Sairaus voi syntyä hyvin lyhyen altistumisen seurauksena. Krokidoliitti eli siniasbesti aiheuttaa suuremman mesotelioomariskin kuin muut asbestikuidut.

Keuhkopussin syöpiä eli mesotelioomia todetaan Suomessa vuosittain 60 – 80. Mesoteliooma voi joskus esiintyä myös vatsakalvolla tai sydänpussissa. Mesoteliooma etenee yleensä nopeasti ja sen ennuste on huono.

Mesoteliooma on selkein asbestiin liittyvä ammattitautina korvattava sairaus, vähäinenkin työperäinen vähintään 10 vuotta aiemmin tapahtunut altistuminen asbestille riittää. Tupakoinnilla ei ole syy-yhteyttä mesoteliooman syntymiseen, joten sitä ei oteta huomioon korvausratkaisussa. Yli 80 prosenttia mesotelioomaan sairastuneista on altistunut asbestille.

Sydänpussin mesoteliooma on erittäin harvinainen pahanlaatuinen syöpä. Keskimääräinen elinajan
odote taudin toteamisen jälkeen on tapausselostusten perusteella ollut noin 6–10 kuukautta, ja  toistaiseksi pisimpään elänyt potilas oli elossa viisi vuotta kirurgisen hoidon jälkeen. Mesoteliooma esiintyy tyypillisimmin keuhkopussissa, harvoin vatsakalvolla tai kiveksen tuppikalvossa (tunica vaginalis testis). Kuvaamme tiettävästi Suomen ensimmäisen kirurgisesti osittaisella sydänpussin poistolla ja lääkehoidon yhdistelmällä hoidetun sydänpussin mesotelioomatapauksen. Sairauden kliinisestä kulusta ja hoidosta on julkaistu ainoastaan yksittäisiä tapausselostuksia tai pieniä potilassarjoja.

Sydänpussin mesoteliooman esiintyvyys on alle 2/100 000, ja potilaiden elinajan odote on keskimäärin 6–10 kuukautta diagnoosin jälkeen. Sairauden harvinaisuuden vuoksi tiedot kliinisestä taudinkuvasta, sairauden kulusta ja hoidosta perustuvat ainoastaan yksittäisiin potilastapauksiin, pieniin potilasaineistoihin tai ruumiinavausaineistoihin. Toisin kuin keuhkopussin ja vatsakalvon
mesotelioomissa, asbestialtistuksen merkitys on epäselvä. Mesoteliooman kehittyminen
vaatii vuosikymmenien latenssiajan asbestialtistuksesta. Osa potilaista on alle 30-vuotiaita,
mikä viittaa asbestialtistuksen puuttumiseen. Sairauden periytymistaipumusta ei tiedetä.

 

Lähde:
https://www.iltalehti.fi/iltv-doc/a/6d77eb3d-1ac5-471a-a63f-abb60a95ab2d
https://www.hengitysliitto.fi/fi/hengityssairaudet/asbestisairaudet/oireet-ja-diagnoosi
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/298872/duo14154.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Klamydia

Chlamydia trachomatis on pieni solunsisäinen bakteeri, joka on yleisin seksitauteja aiheuttava bakteeri. Todettujen tartuntojen määrä on viime vuosina pysynyt korkeana. Klamydia onkin yleisin seksitauti: vuosittain klamydiatartuntoja raportoidaan n. 14 500. Suurin osa tartunnoista todetaan 15–29-vuotiailla, ja joka kolmas tartunnan saaneista on alle 20-vuotias. Noin 60 % tartunnoista esiintyy naisilla.

Klamydia tarttuu seksissä, yhdynnässä ja lisäksi esimerkiksi suuseksissä. Oireettomuus edistää tartunnan leviämistä. Tartunnasta diagnoosiin kuluu aikaa keskimäärin 4 viikkoa, joskus jopa kuukausia, jolloin henkilö on voinut tartuttaa jo uuden kumppanin.

Klamydiatulehduksen merkittävä haitta ovat erilaiset jälkitaudit.

• Klamydia on yleisin seksitauti: tartuntoja raportoidaan vuosittain noin 14 500.
• Suurin osa tartunnoista todetaan 15–29-vuotiailla. Joka kolmas tartunnan saaneista on alle 20-vuotias.
• Klamydia tarttuu seksissä, sekä yhdynnässä että esimerkiksi suuseksissä.
• Ainakin 70 prosenttia naisten klamydiatulehduksista on oireettomia.
• Klamydia ilmenee naisilla yleisimmin kohdunkaulan tulehduksena. Oireita voivat olla poikkeava valkovuoto, virtsan kirvely ja ylimääräinen verinen tiputteluvuoto.
• Jos klamydiatulehdus on levinnyt kohdun limakalvolle, oireita voivat olla vatsakipu ja epäsäännöllinen kuukautisvuoto.
• Yksi klamydiatulehduksen komplikaatio on sisäsynnyttimien tulehdus. Se voi johtaa hedelmättömyyteen.
• Klamydian voi välttää käyttämällä yhdynnässä kondomia.

Klamydian ”itämisaika” tartunnasta oireisiin on 1–3 viikkoa. Tavallisin ilmenemismuoto on kohdunkaulan tulehdus (servisiitti), joka on usein oireeton. Oireina voi esiintyä poikkeavaa valkovuotoa, virtsakirvelyä ja ylimääräistä veristä tiputteluvuotoa. Jos klamydiatulehdus on levinnyt kohdun limakalvolle, voi esiintyä alavatsakipua ja epäsäännöllistä kuukautisvuotoa. Miehillä oireena on virtsaputken tulehdus (uretriitti) tai lisäkiveksen tulehdus. Eturauhasen tulehduksen (prostatiitti) aiheuttajana sen merkitys on vähäinen.

Tärkein klamydiatulehduksen komplikaatio on sisäsynnyttimien tulehdus eli PID. PID kehittyy ns. nousevana tulehduksena eli emättimestä kohdunkaulan kautta kohtuonteloon, munanjohtimiin ja munasarjoihin. Myös miehellä klamydia voi aiheuttaa hedelmällisyyden alenemista.

Ainakin 70 % naisten klamydiatulehduksista on oireettomia; miehillä oireita on puolella tartunnan saaneista. Oireettomuus edistää leviämistä. Tippurissa oireet tulevat nopeammin.
Klamydia on sukupuoliyhdynnässä leviävä tulehdussairaus, joka voi olla oireeton tai vaihtoehtoisesti aiheuttaa molemmilla sukupuolilla virtsaputkentulehduksen kaltaisia oireita. Klamydia on Chlamydia trachomatis -nimisen bakteerin aiheuttama sukupuolitauti. Kyseinen bakteeri on pieni solunsisäinen bakteeri, joka on yleisin sukupuolitauteja aiheuttava bakteeri. Se pesiytyy sukupuolielinten alueelle ja lisääntyy siellä aiheuttaen tulehduksen. Suomessa klamydia on yleisin sukupuolitauti: tartuntoja raportoidaan vuosittain lähes 13 500.

Kuka voi saada klamydiatartunnan?

Kuka tahansa voi saada klamydiatartunnan esimerkiksi suojaamattomassa yhdynnässä. Suurin osa tartunnan saaneista on 15–20-vuotiaita, mikä kattaa noin 84 prosenttia kaikista klamydiatartunnan saaneista. Naiset saavat tartunnan miehiä helpommin, sillä tartunnan saaneista noin 60 prosenttia on naisia ja 40 prosenttia miehiä. Suurin osa suomalaisten saamista klamydiatartunnoista saadaan kotimaassa suomalaiselta kumppanilta. Tartunnan leviämisen estämiseksi tartunnan saaneen seksikumppanit tulisi tutkia ja tarvittaessa hoitaa, jotta tartuntaketju saadaan katkaistua. Koska klamydia voi olla oireeton, kaikki tartunnan saaneen eivät tiedä sairastavansa sitä. Miehistä noin joka neljäs ja naisista valtaosa ei huomaa erityisiä klamydiaoireita, ja heistä monet jäävät oireettomiksi taudinkantajiksi, jotka voivat tartuttaa muita.

Miten klamydia hoidetaan?

Klamydia hoitoon on olemassa hyvin toimiva ja tehokas antibioottihoito. Suomessa klamydian tutkimukset ja hoito ovat tartuntatautilain mukaisesti ilmaisia julkisessa sairaanhoidossa sekä poliklinikoilla. Klamydian hoidossa voidaan käyttää kahta erilaista antibioottilääkitystä: kerta-annosta tai 7–10 vuorokautta kestävää antibioottikuuria. Yleisin hoitomuoto on kerta-annoksena otettava atsitromysiini-lääkitys. Mikäli tartunnan saanut tietää kerta-annoksen aiheuttavan hänelle mahdollisesti sivuvaikutuksia, kerta-annoksen sijaan on suositeltavampaa käyttää pidempää lääkekuuria, jolloin päivittäin otettava lääkeannos on kerta-annosta huomattavasti pienempi. Atsitromysiinin lisäksi klamydiatartunnan hoidossa voidaan käyttää myös doksisykliiniä. Lisätietoja antibioottihoidosta löytyy euroClinixin verkkosivuilta.

Antibioottihoidon lisäksi tartunnan saaneen on tärkeä pidättäytyä seksistä ensimmäisen hoitoviikon aikana ja käyttää kondomia jokaisessa yhdynnässä, kunnes jälkitarkastuksessa voidaan todeta tartunnan parantuneen. Klamydian parantuminen on varmistettava uudella näytteellä, sillä joissakin tapauksissa tartunnan hoito epäonnistuu oikein syödystä antibioottikuurista huolimatta. Tartunnan saaneen tulee huolehtia myös seksikumppaniensa tutkimisesta ja hoidosta, sillä myös heidät tulee hoitaa, mikäli he ovat saaneet tartunnan. On tärkeää saada katkaistuksi tartuntaketju, sillä siten voidaan yrittää vähentää klamydia esiintyvyyttä.

Millaiset ovat klamydian oireet?

Klamydian itämisaika on 10–14 vuorokautta. Suurin osa tartunnan saaneista ei kuitenkaan saa minkäänlaisia oireita, jotka viittaisivat tartuntaan. Oireettomuudesta huolimatta tartunnan saaneille voi kehittyä pitkäaikainen klamydiatulehdus, joka hoitamattomana voi aiheuttaa naisille esimerkiksi lapsettomuutta munatorvien arpeutumisen takia. Sukuelinten lisäksi klamydia voi tarttua myös peräsuoleen tai nieluun. Useimmiten peräsuolen ja nielun klamydiatartunnat ovat oireettomia.

Naisille klamydia voi aiheuttaa kipua virtsatessa, tihentynyttä virtsaamistarvetta sekä valkovuodon määrän lisääntymistä. Naisilla tartunnan alussa ilmeneviä oireita voivat olla myös emättimen suulla sijaitsevien Bartholinin rauhasten tulehtuminen tai kohdunkaulan tulehtuminen eli servisiitti. Jälkimmäinen ilmenee väli- ja tiputteluvuotoina, lisääntyneenä vuotona sekä yhdyntäkipuina. Toisinaan voi olla myös emättimen polttelua ja kutinaa. Klamydiatartunta voi aiheuttaa myös sisäsynnytinelinten tulehduksen, jossa esimerkiksi munanjohtimet tai munasarjat tulehtuvat. Tällaisen tulehduksen oireita ovat alavatsakipu, kuukautisvuotohäiriöt, lämmönnousu sekä yleinen sairauden tunto.

Miehille klamydiatartunta voi aiheuttaa kutinaa ja polttelua, kipua ja kirvelyä virtsatessa sekä niukkaa vesimäistä tai limaista vuotoa virtsaputkesta. Klamydiainfektion seurauksena miehille voi kehittyä märkäinen virtsaputkentulehdus (uretriitti), joka harvoissa tapauksessa leviää myös lisäkiveksiin, sekä lisäkivestulehdus.
Lähde:

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00139
http://www.hoitotieto.com/klamydia/?gclid=CjwKCAiAws7uBRAkEiwAMlbZjhOJsJDSBz4gD7qYc_t6O24mpukj_kQPRrGF42weNICl18jT8k6wSBoCfg0QAvD_BwE
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00139 

Friggatriskaidekafobia

Perjantain 13. pelkääville ihmisille on jopa oma nimityksensä: friggatriskaidekafobia.

Triskaidekaphobia, joka tarkoittaa 'kolmetoista', ja muinaiskreikkalaisesta φόβος (phóbos), joka tarkoittaa 'pelkoa') on pelko tai numeron 13 välttäminen. Se on myös syy pelkoihin perjantaina 13. päivä , nimeltään paraskevidekatriaphobia ( muinaiskreikkalaisesta Παρασκευή (Paraskevi) , joka tarkoittaa 'perjantai', muinaiskreikkalainen δεκατρείς (dekatreís) , tarkoittaen 'kolmetoista', ja muinaiskreikkalaista φόβος (phóbos) , tarkoittaen 'pelkoa' tai friggatriskaidekaphobia (vanhasta norjalaisesta Friggistä , joka tarkoittaa ' frigg ', muinaiskreikkalainen τρεισκαίδεκα (treiskaídeka) , tarkoittaen 'kolmetoista', ja muinaiskreikkalaista φόβος (phóbos , tarkoittaen 'pelkoa').




Sairaan, irrationaalinen pelko perjantaista 13. päivästä. Perjantai on Friggan päivä. Frigga (Frigg) oli muinainen Skandinavian hedelmällisyys- ja rakkaudenjumalatar, vastaa Rooman Venusta, jota oli palvottu viikon kuudentena päivänä. Kristityt kutsuivat Friggaa noitaksi ja perjantaina noidaten sapattia; modernit wiccansit velvoittavat mielellään.

https://www.youtube.com/watch?v=Cg-4Gw2XW-Q 
 

Lähde:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/yhdeksan-legendaarista-taikauskomusta-tiesitko-mista-nama-ovat-saaneet-alkunsa/7524782#gs.aka2pu
https://translate.google.com/translate?hl=fi&sl=en&u=http://skepdic.com/friggatriskaidekaphobia.html&prev=search