Siihen sairastuneita on vain noin 300 koko maailmassa. Mesoteliooma on yleensä keuhkopussissa, ja johtuu asbestialtistuksesta.
Mesoteliooma eli keuhkopussin tai vatsakalvon pahanlaatuinen kasvain säilyy tavallisesti piilevänä 30 – 50 vuotta altistumisen alkamisesta. Sairaus voi syntyä hyvin lyhyen altistumisen seurauksena. Krokidoliitti eli siniasbesti aiheuttaa suuremman mesotelioomariskin kuin muut asbestikuidut.
Keuhkopussin syöpiä eli mesotelioomia todetaan Suomessa vuosittain 60 – 80. Mesoteliooma voi joskus esiintyä myös vatsakalvolla tai sydänpussissa. Mesoteliooma etenee yleensä nopeasti ja sen ennuste on huono.
Mesoteliooma on selkein asbestiin liittyvä ammattitautina korvattava sairaus, vähäinenkin työperäinen vähintään 10 vuotta aiemmin tapahtunut altistuminen asbestille riittää. Tupakoinnilla ei ole syy-yhteyttä mesoteliooman syntymiseen, joten sitä ei oteta huomioon korvausratkaisussa. Yli 80 prosenttia mesotelioomaan sairastuneista on altistunut asbestille.
Sydänpussin mesoteliooma on erittäin harvinainen pahanlaatuinen syöpä. Keskimääräinen elinajan
odote taudin toteamisen jälkeen on tapausselostusten perusteella ollut noin 6–10 kuukautta, ja toistaiseksi pisimpään elänyt potilas oli elossa viisi vuotta kirurgisen hoidon jälkeen. Mesoteliooma esiintyy tyypillisimmin keuhkopussissa, harvoin vatsakalvolla tai kiveksen tuppikalvossa (tunica vaginalis testis). Kuvaamme tiettävästi Suomen ensimmäisen kirurgisesti osittaisella sydänpussin poistolla ja lääkehoidon yhdistelmällä hoidetun sydänpussin mesotelioomatapauksen. Sairauden kliinisestä kulusta ja hoidosta on julkaistu ainoastaan yksittäisiä tapausselostuksia tai pieniä potilassarjoja.
Sydänpussin mesoteliooman esiintyvyys on alle 2/100 000, ja potilaiden elinajan odote on keskimäärin 6–10 kuukautta diagnoosin jälkeen. Sairauden harvinaisuuden vuoksi tiedot kliinisestä taudinkuvasta, sairauden kulusta ja hoidosta perustuvat ainoastaan yksittäisiin potilastapauksiin, pieniin potilasaineistoihin tai ruumiinavausaineistoihin. Toisin kuin keuhkopussin ja vatsakalvon
mesotelioomissa, asbestialtistuksen merkitys on epäselvä. Mesoteliooman kehittyminen
vaatii vuosikymmenien latenssiajan asbestialtistuksesta. Osa potilaista on alle 30-vuotiaita,
mikä viittaa asbestialtistuksen puuttumiseen. Sairauden periytymistaipumusta ei tiedetä.
Mesoteliooma eli keuhkopussin tai vatsakalvon pahanlaatuinen kasvain säilyy tavallisesti piilevänä 30 – 50 vuotta altistumisen alkamisesta. Sairaus voi syntyä hyvin lyhyen altistumisen seurauksena. Krokidoliitti eli siniasbesti aiheuttaa suuremman mesotelioomariskin kuin muut asbestikuidut.
Keuhkopussin syöpiä eli mesotelioomia todetaan Suomessa vuosittain 60 – 80. Mesoteliooma voi joskus esiintyä myös vatsakalvolla tai sydänpussissa. Mesoteliooma etenee yleensä nopeasti ja sen ennuste on huono.
Mesoteliooma on selkein asbestiin liittyvä ammattitautina korvattava sairaus, vähäinenkin työperäinen vähintään 10 vuotta aiemmin tapahtunut altistuminen asbestille riittää. Tupakoinnilla ei ole syy-yhteyttä mesoteliooman syntymiseen, joten sitä ei oteta huomioon korvausratkaisussa. Yli 80 prosenttia mesotelioomaan sairastuneista on altistunut asbestille.
Sydänpussin mesoteliooma on erittäin harvinainen pahanlaatuinen syöpä. Keskimääräinen elinajan
odote taudin toteamisen jälkeen on tapausselostusten perusteella ollut noin 6–10 kuukautta, ja toistaiseksi pisimpään elänyt potilas oli elossa viisi vuotta kirurgisen hoidon jälkeen. Mesoteliooma esiintyy tyypillisimmin keuhkopussissa, harvoin vatsakalvolla tai kiveksen tuppikalvossa (tunica vaginalis testis). Kuvaamme tiettävästi Suomen ensimmäisen kirurgisesti osittaisella sydänpussin poistolla ja lääkehoidon yhdistelmällä hoidetun sydänpussin mesotelioomatapauksen. Sairauden kliinisestä kulusta ja hoidosta on julkaistu ainoastaan yksittäisiä tapausselostuksia tai pieniä potilassarjoja.
Sydänpussin mesoteliooman esiintyvyys on alle 2/100 000, ja potilaiden elinajan odote on keskimäärin 6–10 kuukautta diagnoosin jälkeen. Sairauden harvinaisuuden vuoksi tiedot kliinisestä taudinkuvasta, sairauden kulusta ja hoidosta perustuvat ainoastaan yksittäisiin potilastapauksiin, pieniin potilasaineistoihin tai ruumiinavausaineistoihin. Toisin kuin keuhkopussin ja vatsakalvon
mesotelioomissa, asbestialtistuksen merkitys on epäselvä. Mesoteliooman kehittyminen
vaatii vuosikymmenien latenssiajan asbestialtistuksesta. Osa potilaista on alle 30-vuotiaita,
mikä viittaa asbestialtistuksen puuttumiseen. Sairauden periytymistaipumusta ei tiedetä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti