Peniksen luutumisen uskotaan olevan seurausta kalsiumsuolojen kertymisestä peniksen paisuvaiskudokseen.
Perinteisesti peniksen luutuminen on yhdistetty Peyronin tautiin, jota arvioidaan esiintyvän noin yhdellä prosentilla miehistä. Peyronin taudissa peniksen paisuvaiskalvo paksuuntuu ja siihen muodostuu sidekudoksen kovettumaa.
Peyronin taudissa kovettuma on kuitenkin tyypillisesti vain tietyssä kohtaa siitintä, ja esimerkiksi erektiossa siitin kääntyy kovettuman puolelle. Tautia kutsutaankin myös peniksen käyristymiseksi.
Taudin syyt tunnetaan huonosti
Peyronin taudille voivat altistaa perinnölliset tekijät sekä diabetes, verenpainetauti, korkeat veren rasva-arvot, tupakointi ja eturauhasen poistoleikkaus. Peniksen paisuvaiskudoksen kovettumiseen johtavat syyt kuitenkin tunnetaan huonosti.
Peniksen käyristyminen eli Peyronien tauti voi olla synnynnäinen tai se voi ilmaantua myöhemmin aikuisiällä. Tauti voi aiheuttaa erektiokipua, peniksen käyristymistä, kaventumista ja lyhenemää. Sitä on arvioitu esiintyvän noin yhdellä prosentilla miehistä.
Peyronien taudissa peniksen paisuvaiskalvo paksuuntuu ja siihen muodostuu sidekudoksen kovettumaa. Peniksen paisuvaisen kovettumiseen ja arpeutumiseen johtavat syyt tunnetaan huonosti. Epäillään, että ajan kuluessa paisuvaisen kuoreen kohdistuvat pienet vauriot altistavat arpeutumisen synnylle. Peyronien taudille voivat altistaa perinnölliset tekijät sekä muut tekijät kuten diabetes, verenpainetauti, korkeat veren rasva-arvot, tupakointi ja eturauhasen poistoleikkaus.
Peyronien taudissa tyypillinen ensimmäinen oire on erektiossa tuntuva kipu. Myöhemmin ilmaantuu peniksen käyristyminen arven suuntaisesti tai kaventuminen tai lyheneminen arven kohdalla.
Arpi ilmaantuu yleensä peniksen varren alueelle ja sijaitsee peniksen yläpinnalla, jolloin käyristymä erektiossa on ylöspäin.
Arpikudoksessa oleva sisäsyntyinen tulehdustila aiheuttaa erektiokipua, joka kestää tyypillisesti puolesta vuodesta vuoteen. Tämän jälkeen kipu yleensä loppuu, mutta syntynyt arpi jää usein pysyväksi. Joskus tapahtuu arven paraneminen itsestään.
Peyronien taudin tutkimuksessa varmistetaan arpialueen sijainti, koko ja käyristymisen aste.
Joskus mies voi ottaa valokuvan peniksestä erektiossa esimerkiksi kännykkäänsä ja näyttää kuvan lääkärille, joka arvioi siitä käyristymisen asteen.
Tarvittaessa voidaan aiheuttaa lääkkeellä erektio vastaanotolla ja mitata peniksen käyristymisen astetta. Arpialueen kokoa voidaan mitata ultraäänitutkimuksella.
Peyronien taudin alkuvaiheessa erektiossa esiintyvään kipuun ei ole juurikaan hoitoa. Kivun väistyessä penis alkaa käyristyä, mutta korjaavia hoitoja harkitaan vasta arpikudoksen muodostumisen jälkeen, noin vuoden kuluttua oireiden alkamisesta.
Erektiohäiriön hoidossa käytettävät lääkkeet ovat hyödyksi, koska ne auttavat ylläpitämään paisuvaiskudoksen toimivuutta. Peniksen arpea mekaanisesti venyttämällä, esimerkiksi tyhjiöpumpun avulla, voidaan estää arven aiheuttamaa kuroumaa.
Peniksen käyristymää ei tarvitse hoitaa, ellei siitä ole seksuaalielämässä toiminnallista haittaa. Mikäli käyristymisestä on merkittävää haittaa ja erektiossa esiintyy voimakas virhekulma (yli 30 astetta) ja arven kohdalla on erektion saranamainen joustaminen tai penistä kaventava kurouma niin hoitotoimenpiteet ovat tarpeellisia.
Haittaavaa arven aiheuttamaa virheasentoa voidaan korjata käyttämällä sidekudosta hajottavaa entsyymiä. Pistokset laitetaan arpeen noin 2-4 pistoksen sarjahoitona vastaanotolla. Pistosten välillä arpea tulee muokata annettujen ohjeiden mukaisesti.
Pistoksen jälkeen on tarpeellista muovata peniksen arpialuetta sekä venyttämällä että suoristamalla.
Varovainen venytysliike
Varovainen suoristusliike
Peyronien taudin leikkaushoitoja on kahdentyyppisiä
Perinteisesti peniksen luutuminen on yhdistetty Peyronin tautiin, jota arvioidaan esiintyvän noin yhdellä prosentilla miehistä. Peyronin taudissa peniksen paisuvaiskalvo paksuuntuu ja siihen muodostuu sidekudoksen kovettumaa.
Tauti voi aiheuttaa erektiokipua, peniksen käyristymistä, kaventumista ja lyhenemistä.
Taudin syyt tunnetaan huonosti
Peyronin taudille voivat altistaa perinnölliset tekijät sekä diabetes, verenpainetauti, korkeat veren rasva-arvot, tupakointi ja eturauhasen poistoleikkaus. Peniksen paisuvaiskudoksen kovettumiseen johtavat syyt kuitenkin tunnetaan huonosti.
Peniksen käyristyminen eli Peyronien tauti voi olla synnynnäinen tai se voi ilmaantua myöhemmin aikuisiällä. Tauti voi aiheuttaa erektiokipua, peniksen käyristymistä, kaventumista ja lyhenemää. Sitä on arvioitu esiintyvän noin yhdellä prosentilla miehistä.
Peyronien taudissa peniksen paisuvaiskalvo paksuuntuu ja siihen muodostuu sidekudoksen kovettumaa. Peniksen paisuvaisen kovettumiseen ja arpeutumiseen johtavat syyt tunnetaan huonosti. Epäillään, että ajan kuluessa paisuvaisen kuoreen kohdistuvat pienet vauriot altistavat arpeutumisen synnylle. Peyronien taudille voivat altistaa perinnölliset tekijät sekä muut tekijät kuten diabetes, verenpainetauti, korkeat veren rasva-arvot, tupakointi ja eturauhasen poistoleikkaus.
Peyronien taudissa tyypillinen ensimmäinen oire on erektiossa tuntuva kipu. Myöhemmin ilmaantuu peniksen käyristyminen arven suuntaisesti tai kaventuminen tai lyheneminen arven kohdalla.
Arpi ilmaantuu yleensä peniksen varren alueelle ja sijaitsee peniksen yläpinnalla, jolloin käyristymä erektiossa on ylöspäin.
Arpikudoksessa oleva sisäsyntyinen tulehdustila aiheuttaa erektiokipua, joka kestää tyypillisesti puolesta vuodesta vuoteen. Tämän jälkeen kipu yleensä loppuu, mutta syntynyt arpi jää usein pysyväksi. Joskus tapahtuu arven paraneminen itsestään.
Peyronien taudin tutkimuksessa varmistetaan arpialueen sijainti, koko ja käyristymisen aste.
Joskus mies voi ottaa valokuvan peniksestä erektiossa esimerkiksi kännykkäänsä ja näyttää kuvan lääkärille, joka arvioi siitä käyristymisen asteen.
Tarvittaessa voidaan aiheuttaa lääkkeellä erektio vastaanotolla ja mitata peniksen käyristymisen astetta. Arpialueen kokoa voidaan mitata ultraäänitutkimuksella.
Peyronien taudin alkuvaiheessa erektiossa esiintyvään kipuun ei ole juurikaan hoitoa. Kivun väistyessä penis alkaa käyristyä, mutta korjaavia hoitoja harkitaan vasta arpikudoksen muodostumisen jälkeen, noin vuoden kuluttua oireiden alkamisesta.
Erektiohäiriön hoidossa käytettävät lääkkeet ovat hyödyksi, koska ne auttavat ylläpitämään paisuvaiskudoksen toimivuutta. Peniksen arpea mekaanisesti venyttämällä, esimerkiksi tyhjiöpumpun avulla, voidaan estää arven aiheuttamaa kuroumaa.
Peniksen käyristymää ei tarvitse hoitaa, ellei siitä ole seksuaalielämässä toiminnallista haittaa. Mikäli käyristymisestä on merkittävää haittaa ja erektiossa esiintyy voimakas virhekulma (yli 30 astetta) ja arven kohdalla on erektion saranamainen joustaminen tai penistä kaventava kurouma niin hoitotoimenpiteet ovat tarpeellisia.
Haittaavaa arven aiheuttamaa virheasentoa voidaan korjata käyttämällä sidekudosta hajottavaa entsyymiä. Pistokset laitetaan arpeen noin 2-4 pistoksen sarjahoitona vastaanotolla. Pistosten välillä arpea tulee muokata annettujen ohjeiden mukaisesti.
Pistoksen jälkeen on tarpeellista muovata peniksen arpialuetta sekä venyttämällä että suoristamalla.
Varovainen venytysliike
- Ota toisella kädellä kiinni peniksen tyvestä ja toisella kädellä peniksen kärjestä
- Vedä penistä sen täyteen mittaan asti
- Pidä venytyksessä 30 sekunnin ajan ja irrota ote
- Tee harjoitus kolme kertaa päivässä kuuden viikon ajan
Varovainen suoristusliike
- Harjoitus heille, jotka saavat erektion. Ellei sinulla ole erektiota, älä tee tätä harjoitusta.
- Taivuta erektiossa oleva penis käyristymän vastakkaiseen suuntaan
- Taivutus ei saa olla kivulias
- Pidä taivutuksessa 30 sekunnin ja irrota ote
- Tee harjoitus kerran päivässä kuuden viikon ajan
Peyronien taudin leikkaushoitoja on kahdentyyppisiä
- Lieväasteisessa virhekulmassa peniksen arven vastapuolelle tehdään lyhentävä korjaus paisuvaiskalvoon (Nesbitin plastia). Tällöin penis lyhenee
- Voimakasasteisessa virhekulmassa peniksen arpeen laitetaan biologinen kudospaikka poistetun arpikudoksen paikalle
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti