Lähihoitaja työskentele päivittäin henkisesti ja fyysisesti lähellä potilaana ja asiakkaana olevaa ihmistä. Lähihoitaja tukee, ohjaa, auttaa ja hoitaa kaikenikäisiä, kulttuuritaustaltaan ja elämäntilanteeltaan erilaisia asiakkaita. Työ on ihmisen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin tukemista, terveyden edistämistä, huolenpitoa ja hoivaa sekä sairauksien hoitamista. Lähihoitaja tekee työtä työryhmän jäsenenä ja itsenäisesti yhdessä asiakkaan, potilaan ja heidän läheistensä kanssa tai heidän puolestaan. Asiakaslähtöisyys on eettisen toiminnan perusta ihmisen kohtaamisessa. Kunnioittava kohtaaminen vaatii lähihoitajalta hienotunteisuutta ja kykyä kuunnella asiakkaita ja potilaita sekä heidän omaisiaan ja läheisiään. Lähihoitaja tekee työssään päätöksiä, jotka vaikuttavat toisten ihmisten fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Päätökset koskevat osin pieniä ja huomaamattomia valintoja potilaiden ja asiakkaiden puolesta tai heidän kanssaan, mutta niillä voi olla suuri merkitys yksilön elämässä. Siksi potilaalla ja asiakaalla on oikeus tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa. Työntekijän tulee välttää potilaan ja asiakkaan yksityisyyden ja itsemääräämisoikeuden loukkaamista. Lähihoitajan työssä kohtamaat tilanteet ovat usein haastavia ja monimutkaisia, eikä niihin löydy aina yksiselitteisiä vastauksia. Eettisissä ristiriitatilanteissa korostuu ammatillinen ja vastuullinen toiminta. Työ vaatii jatkuvaa halua ja valmiutta tunnistaa, pohtia ja ratkaista työhön liittyviä eettisiä kysymyksiä.
Sairaanhoitoon ja huolenpitoon suuntautunut lähihoitaja osallistuu eri-ikäisten potilaiden sairauksien hoitoon sekä huolehtii heidän perustarpeista. Työn sisältö painottuu eri tavoin eri laitos- ja työyksiköissä. Käytettäviä ammattinimikkeitä ovat lähihoitaja ja perushoitaja.
Lähihoitajan työ on kokonaisvaltaista hoitamista, terveyden edistämistä, sairauksien ennaltaehkäisyä, sairaan ihmisen hoitoa ja tukemista sekä kuntoutusta. Työhön kuuluu myös kuolevan potilaan ja omaisten tukemista.
Hoitotyöhön kuuluu esimerkiksi potilaan auttamista ruokailussa, peseytymisessä, pukeutumisessa ja liikkumisessa. Tarkoituksena on kannustaa potilasta mahdollisimman omatoimiseen selviytymiseen.
Lähihoitaja osallistuu myös hoidon suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Hän valmistaa potilaan erilaisia hoitotoimenpiteitä varten, kertoo potilaalle, mitä toimenpiteen aikana tehdään ja rauhoittaa potilasta. Hän myös esimerkiksi puhdistaa ompelua vaativan haavan ja ottaa lääkäriä varten esille steriilit ompelutarvikkeet ja puudutusaineet.
Lähihoitaja osallistuu hoitotoimenpiteisiin, avustaa lääkäriä, tarkkailee potilaan tilaa sekä antaa potilaalle jatkohoito-ohjeet. Hän osallistuu myös lääkehoitoon, ottaa näytteitä ja sydänfilmejä sekä mittaa kuumeen ja verenpaineen.
Lähihoitaja on hoitohenkilökunnasta lähinnä potilasta. Siten tärkeän osan työstä muodostaa vuorovaikutus potilaan kanssa. Hän keskustelee potilaan kanssa hänen hoidostaan, ja niiden aiheuttamista kokemuksista, sekä hänen kuntoutuksestaan ja muista elämään liittyvistä asioista.
Hoitotyöhön kuuluu entistä enemmän kokonaisvaltaista elämänhallintaan auttamista, koska ihmisten sosiaalisia, psyykkisiä ja fyysisiä ongelmia ei voida erottaa toisistaan. Keskustelemalla potilaan kanssa lähihoitaja saa myös tietoa potilaasta hoidon suunnittelua ja arviointia varten. Työhön kuuluu myös potilaan omaisten ohjaamista ja tukemista.
Lähihoitajat myös ottavat potilaat vastaan, tekevät erilaisia toimistotöitä ja antavat potilaille puhelinneuvontaa. He saattavat vastata myös instrumenttien huollosta sekä tarviketilauksista. Avohoidossa työskentelevä lähihoitaja hoitaa potilaita heidän kotonaan, ja työhön sisältyy tällöin enemmän itsehoidon tukemista, ohjausta ja neuvontaa.
Lähihoitaja työskentelee tiiviissä yhteistyössä osana moniammatillista työryhmää, johon voi kuulua mm. lääkäri, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja sekä sosiaalityöntekijä ja kodinhoitaja. Työssä käytetään entistä enemmän tietotekniikkaa. Esimerkiksi tietokoneella tilataan laboratorionäytteitä, vastaanotetaan koetuloksia, rekisteröidään potilaiden hoito- ja käyntitietoja ja hoidetaan ajanvarauksia.
Lähihoitajan työ on nopeatempoista, eikä työtilanteita voi aina ennakoida, sillä ne määräytyvät potilaiden tilan ja hoitotarpeen mukaan. Kiireinen työtahti saattaa rajoittaa kanssakäymistä potilaan kanssa. Työ sairaaloissa on pääsääntöisesti kolmivuorotyötä.
Lähihoitajat työskentelevät sairaaloiden ja terveyskeskusten eri osastoilla, yritysten työterveyshuollossa, yksityisillä lääkäriasemilla, vanhainkodeissa, kotisairaanhoidossa ja avohoidossa sekä erilaisissa terveys- ja sosiaalialan hoitolaitoksissa. Osa toimii ammatinharjoittajina sekä yrittäjinä.
lähihoitajan eettiset periaatteet
Ihmisarvon kunnioittaminen
Lähihoitajan työ perustuu ihmisarvon ja elämän kunnioittamiseen. Jokaisella ihmisellä tulee olla elämäntilanteesta riippumatta mahdollisuus kasvuun ja kehitykseen sekä oikeus hyvään ja arvokkaaseen elämään. Lähihoitaja hoitaa työssään hyvin ja arvokkaasti jokaista ihmistä, puhutellen ja kohdellen häntä ainutkertaisena yksilönä. Hän kunnioittaa ja suojaa ihmisen yksityisyyttä ja omaisuutta huomioiden kunkin henkilökohtaiset elämänarvot ja elämäntyylit. Lähihoitaja puhuttelee potilasta ja asiakasta hänen toivomuksensa mukaisesti.
itsemääräämisoikeus
Lähihoitaja kunnioittaa ihmisen itsemääräämisoikeutta ja edistää ihmisen oikeutta itsenäiseen, hyvään elämään ja itseään ja hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Lähihoitaja huolehtii omalta osaltaan siitä, että asiakasta ja potilasta hoidetaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Hän ei tarpeettomasti rajoita asiakkaiden itsemääräämisoikeutta ilman sovittuja ja kirjallisia hoitoon tai turvallisuuteen liittyviä perusteita.
oikeudenmukaisuus
Lähihoitaja hoitaa yhteiskunnan hänelle antamaa tehtävää ja on tietoinen asiakkaiden ja potilaiden oikeuksista ja niihin liittyvistä keskeisistä säädöksistä. Hän edistää asiakkaiden ja potilaiden sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja hyvinvointia. Hän puolustaa heidän osallisuuttaan niin pitkälle kuin se käytettävissä olevien voimavarojen mukaan on mahdollista.
tasa-arvo
Lähihoitaja edistää omalta osaltaan tasa-arvon toteutumista työssään ja työyhteisössä. Hän kohtelee kaikkia asiakkaita ja potilaita sekä omaisia ja työtovereita tasa-arvoisesti heidän asemastaan, elämäntilanteestaan, sukupuolestaan, iästään, uskonnostaan, kulttuuristaan, rodustaan, vakaumuksestaan tai mielipiteestään riippumatta.
vastuullisuus
Lähihoitaja vastaa työryhmän jäsenenä omasta työstään ensisijaisesti asiakkaalle, potilaalle ja työnantajalle sekä huolehtii oman ammattitaitonsa ylläpitämisestä. Hän kantaa eettisen vastuun työhönsä liittyvistä päätöksistä. Hän vastaa omalta osaltaan asiakkaiden ja potilaiden sekä työympäristön turvallisuudesta. Lähihoitaja toimii luottamuksellisesti ja noudattaa salassapitovelvollisuutta.
yhteisöllisyys
Lähihoitaja toimii rakentavassa yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa asiakkaiden ja potilaiden hyväksi. Hän tuo esille näkemyksensä työn ja työyhteisön kehittämiseksi ja ottaa puheeksi myös vaikeita asioita. Lähihoitaja huolehtii omasta työhyvinvoinnistaan ja edistää omalta osaltaan työyhteisönsä hyvinvointia. Lähihoitaja osallistuu aktiivisesti oman alansa ja ammattinsa kehittämiseen työyhteisössä ja yhteiskunnassa. Hän viestii työstään arvostavasti eri yhteyksissä.
Etiikka hoitotyössä
Asiakaslähtöisyys on eettisen toiminnan perusta. Kunnioittava kohtaaminen vaatii lähihoitajalta kykyä kuunnella asiakkaita ja potilaita sekä heidän läheisiään. Kunnioittava kohtaaminen edellyttää hoitajalta hienotunteisuutta.
Lähihoitaja tekee työssään päätöksiä, jotka vaikuttavat asiakkaiden ja potilaiden sekä heidän läheistensä hyvinvointiin. Päätökset ovat usein pieniä ja huomaamattomia valintoja potilaiden ja asiakkaiden puolesta tai heidän kanssaan, mutta niillä voi olla suuri merkitys. Potilaalla ja asiakkaalla on oikeus tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa ja lähihoitajan tulee kunnioittaa ja edistää potilaan ja asiakkaan yksityisyyttä ja itsemääräämisoikeutta.
Lähihoitajan työssä kohtamaat tilanteet ovat usein haastavia ja monimutkaisia, eikä niihin löydy aina yksiselitteisiä vastauksia. Arjen työssä kohdataan usein kysymyksiä hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä. Näissä tilanteissa korostuu ammatillinen ja vastuullinen toiminta. Vastausta etsittäessä on tärkeää tunnistaa toimintaa ohjaavat arvot, periaatteet ja päämäärät. Kaikkiin työelämän ja asiakas- tai potilassuhteiden eettisiin ongelmiin ei löydy valmista ratkaisua. Etiikka antaa välineitä eettiseen pohdintaan ja päätöksentekoon.
Lähihoitajan työ vaatii jatkuvaa halua ja valmiutta tunnistaa, pohtia ja ratkaista työhön liittyviä eettisiä kysymyksiä. Sosiaali- ja terveysalan yhteisten sekä lähihoitajan omien eettisten ohjeiden tarkoituksena on auttaa löytämään yleisesti hyväksyttäviä periaatteita ja oikeita toimintatapoja suhteessa asiakkaaseen.
Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE käsittelee sosiaali- ja terveysalaan sekä potilaan ja asiakkaan asemaan liittyviä eettisiä kysymyksiä periaatteelliselta kannalta ja antaa niistä suosituksia.
Tehyn eettistä toimikuntaa ohjaavat periaatteet, joita ovat riippumattomuus, käytännönläheisyys ja ajankohtaisuus. Riippumattomuudella tarkoitetaan sitä, että toimikunta ei ole osa Tehyn edunvalvontaa tai ammattien toimintaa, vaikka se on Tehyn asettama ja toimii Tehyn resursoimana. Kaikilla Suomen terveydenhuollon ammattiryhmillä on omat kirjatut eettiset periaatteensa, joiden tarkoitus on tukea eettistä päätöksentekoa. Tehyn eettisen toimikunnan tarkoituksena on puolestaan tarkastella terveydenhuollon kysymyksiä sitoutumatta ja riippumattomasti suhteessa Tehyn kannanottoihin tai näkökulmiin. Näin ollen toimikunnan työnantajana ovat sekä hoitaja tai työntekijä että potilas tai asiakas, ei Tehy. Eettisen tarkastelun kohteena on hyvä hoito.
Tarkastelussa toimikunta pyrkii puolueettomuuteen myös suhteessa vallitseviin hoitoideologioihin ja poliittisiin katsantoihin. Toimikunnan riippumattomuuden periaate on siten arvolähtökohta, ei toiminnan valinta. Toinen periaate eli käytännönläheisyys tarkoittaa sitä, että kiinnostus kohdistuu käytännön kysymyksiin, jotka nousevat esille henkilökunnan ja potilaiden tai asiakkaiden kohtaamisessa ja ammattietiikassa. Tämä ei kuitenkaan merkitse, että eettinen pohdinta olisi arjen armoilla, vaan arjen itsestään selvänäkin pidetyt kysymykset nostetaan eettisen pohdinnan kohteeksi.
Käytännönläheisyys tarkoittaa myös sitä, että arjen eettisten kysymysten yleisimmät pohdinnat pyritään palauttamaan takaisin käytäntöön – ja siten luomaan keskustelevaa eettistä kulttuuria. Toiminnan periaatteena ajankohtaisuus puolestaan tarkoittaa sitä, että toimikunta pyrkii avoittamaan tai jopa ennakoimaan sekä terveydenhuollossa että laajemmin yhteiskunnassa esiin tulevia kysymyksiä. Sen tarkoituksena on osaltaan toimia hyvän ja eettisesti kestävän hoidon rakentajana. Silloin tehtävään kuuluu tukeminen, kysyminen, asioiden esille nostaminen ja keskusteluttaminen. Valmiita vastauksia ei useinkaan ole, kuten eettisille kysymyksille tunnusomaista on.
Lähde:
https://www.superliitto.fi/site/assets/files/4599/9938_super_lahihoitajan_eettiset_ohjeet2013.pdf
https://www.tehy.fi/fi/system/files/mfiles/julkaisu/2013/2013_f_1_lahietiikan_lahteilla_id_58.pdf
http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/15/3/231_ammatti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti